Siirry pääsisältöön

Wow!


Taas aloitetaan alusta...  elämä on tällaista ”Groundhod Daytä” mutta toisaalta tuntuu ikeesti hyvältä kun jokainen aamu saa uuden mahdollisuuden yrittää taas vähän enemmän ja paremmin... taidan käydä ostamassa korvatulppia ja kokeilla pidentäiskö ne pinnaa. M valvoi taas salaa kymmeneen – poikien Kummisetä K oli meillä esittelemässä ostostaan – ja niinpä mä hiivin ulos makkarista joskus seiskan jälkeen ja jätin prinsessan nukkumaan Ruususen untaan... sanoin en pysty kuvailemaan miten mahtavaa on, että se on vihdoinkin alkanut nukkumaan paremmin, edes meidän sängyssä, edes välillä ja mustakin on tullut noin pääasiallisesti ihan toimintakykyinen enkä enää mene nukkumaan seitsemältä. Olenko mä oikeesti saanut pienen palasen elämääni takaisin?

Ja se Kummisetä K:n lelu... Wow!  Meille kannattaa tulla näitä nelipyöräisiä leluja esittelemään kun tässä talossa on kaikilla perheenjäsenillä arvostus autoja kohtaan vähintäänkin kohdillaan. Mä nyt vaan saan kicksini makeista autoista. Tärkeysjärjestyskin oli Kummisedällä ihan oikea, ensin ostetaan auto ja sit ruvetaan miettimään missä asutaan ja koska muutetaan ja... Ihanaa kun saadaan rakkaat ihmiset takaisin. Koiran rakkaus Kummisetää kohtaan on jotain käsittämätöntä, se vaan istui ja uikutti ja tuijotti Kummisetää ja kävi sylissä ja hyppäs lattialle ja uikutti...

Tää kuva on siis joku internjetin mainoskuva vaan...

Kommentit

  1. Mä niin haluun joskus jonkun kivan menopelin... Haikeudella palautan kohta isin vara-auton avaimet kun Jn työauto tuli ja joudun taas käyttää omaa.. ;)
    Siis se on jo vanha kun mikä, mutta se voima mikä siitä lähtee kun painaa vähän kaasua! =) Miii love!!!!
    Ne vanhojen ukkojen ilmeet kun luulevat makeilevansa uusien liisingautojensa kaa ja ite suhaa vaan ilman revittelyjä ohi.. ;) No ei ne nuoretkaan sen parempia oo.
    Mikä siinä muuten on että pakko koittaa kisata naista vasten? Varsinkin sillä asenteella että selvä voitto..
    Ha ha sanon mä. ;)

    / Älskling

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on muuten hassua et täällä ei oo ollenkaan tätä "naisautoilija" juttua vaan aasialainen autoilija sen tilalla ;)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...