Siirry pääsisältöön

alaston leipuri

Suomalaisten juhliessa juhannusta mä hoidan M:n Erityisopen – siis sen vanhan ei Enkelin – kissoja. Mietin et miten mä nyt tänkin tulin luvanneeksi, ajaa toiselle puolelle järveä kahdesti päivässä antamaan katille penisiliiniä. Onneksi se Ope tulee takaisin kotiin tänään. Kotimatkalla käydään lauman kanssa kaupassa, syödään aamiaista ja sit keskityn jättämään erilaisia viestejä sinne ja tänne. Yhden niistä Autismi Klinikalle. Mä en tiedä miksi se edelleen tuntuu musta jotenkin tappiolta. Puhelinvastaajalle luettelen ne tavalliset... M:n nimen, syntymäajan, mun nimen ja puhelinnumeroni. Kerron et ollaan viimeksi käyty siellä elokuussa ja et haluun varata ajan joko Noalle – käyttäytymisterapeutti jota ollaan tavattu – tai sit sille uudelle tyypille.

Vakuutusyhtiöltä tulee viesti että M:n ABA korvattavuus on voimassa vuoden loppuun, kesäkoulu on siis täten maksettu. Kasaan heinäkuun kalenteria ja välillä paimennan tota taskulampuilla-kitaroilla-merirosvolaivoilla miekkailevaa ryhmää. Illaksi tarttis leipoa kakku. M haluaa suklaakakun, mä olin ajatellut mansikkaa, lopputulos on kai jonkinmoinen kompromissi – tiikerikakku kermalla ja tuoreilla vatuilla.

Ohimennessäni tungen hampaidenvalkaisumuotit suuhun. Mä oon vihdoinkin nöyrtynyt ja todennut et pakko kai munkin on hampaani valkaista. Muotit on olleet keittiön kaapissa jo useamman vuoden – ne saa täällä hammaslääkäristä udein ikäänkuin tervetuliaislahjana - ja ne tahnat jääkaapissa odottelemassa mun inspiraatiota. L valkaisi omansa ekaa kertaa kuutisen vuotta takaperin ja on sen jälkeen aina silloin tällöin – kerran tai kaks vuodessa - tehnyt uudestaan pikakuurin. Itseäni ei niinkään oo häirinnyt hampaiden keltaisuus vaan enneminkin ne kahvi ja punkkutahrat.



Iltapäivällä pojat nukkuu yläkerrassa päikkäreitä valmistautuen iltaan kauneusunilla. M lajittelee olkkarissa duploja ja mumisee jotakin mennessään. Kakun leipomisen jäljiltä se on edelleen alaston leipuri, päällä marimekon essu. Se uus ravintolisä tuntuu uppoavan ainakin pirtelössä, tilasin siis laatikollisen $35/24kpl.




Ihailen naamiksessa juhannusmaisemia, kymmeniä auringonlaskuja ja kokkoja ja kesäisiä uimarantoja, laitureita ja saunoja. 



Kommentit

  1. Mie vaanny halusin kertoa olevani olemassa, vaikken mitään ehdi/jaksa/kykene/pysty lukemaan- edes oikeastaan itse edes päivittämäänkän.
    Elämä on nyt tässä kohden jotenkin.
    Onneksi loma
    Pian.
    ehkä.
    Jyrkkä ehkä.

    Lämpimiä ajatuksia, muista pitää huolta itsesäsi ja omasta jaksamisestasi. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vintti! Kyl tää taas tästä iloksi muuttuu :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...