Siirry pääsisältöön

vauhdikas lauantai, rauhallinen sunnuntai


Lauantaina mentiin... aamulla Koiran kanssa pitkälle lenkille. Löydettiin uusi polku ja puro ja oltiin ihan keskenämme. Siitä nautiskelemaan kiinalaisen uuden vuoden juhlallisuuksista ja ostamaan Isoäidille kevättakkia, hakemaan lamppua korjaamolta ja hoitelemaan muita juoksevia asioita. Loppupeleissä meidän asiainhoito vei sen verran aikaa ettei ehditty kuin pysähtymään kotona pakkaamassa lasten yöpaidat ja uikkarit ja pyyhkeet seuraavaa etappia varten.






Oli ihanaa istua iltaa ystävien kanssa. Syödä ja juoda ja jutella ihan rauhassa. M pääsi hot tubiin ihan ekaa kertaa ja mä luulen että tällä ylikokoisella ulkoilmakylpyammeella me onnistuttiin myymään sille myös Uusi Lomatalo. Jossakin vaiheessa iltaa kolmikko nukahti isäntäväen sänkyyn ja sieltä unisina kannettiin lämpimään autoon ja autosta omaan sänkyyn.





Tämä päivä on sit mennytkin sunnuntaille ominaisesti hitaalla tempolla. Mitä vanhemmaksi mä tuun sitä huonommin mulle sopii valvominen. Aamiaista, kirkkoon, lapsista väsynein päiväunille ja kaks muuta laulaa M:n lempilevyn mukana yläkerrassa. Äsken ne kaks pelas vielä jalkapalloa pihalla. Illalla on kaikilla kolmella edessä varhainen nukkumaanmeno.



Kirkossa kun vein lapsia pyhäkouluun sellainen vanhempi pyhäkouluope sai multa kyllä varsin epäkristillisiä mulkaisuja ja vastauksen ja varmasti ensi kerralla miettii kahdesti ennen kuin kommentoi kenellekään monikkovanhemmalle yhtään mitään: ”Kaksos raskaus on niin kätevä kun ei sit tartte olla kolmasti raskaana” – joo ei tartte joo... Vastasin sille että olisin ihan mieluusti ottanut kyllä erilliset raskaudet ja synnytykset ja lapsivuodeajat ja se täti oli aika vaikeen näköoisenä siinä ja sönkkäs vaan miten yllätyksellistä elämä onkaan. Kaksoset on siunaus, suuri siunaus, mutta en mä nyt ihan ensimmäiseksi lähtis sanomaan että mikään niissä on kätevää.

M:llä on vaan kaks koulupäivää tulevalla viikolla kun loput päivät on varattu opettajien ja vanhempien palavereille. Eikö Suomessakin ole joku vastaava systeemi? Jonkinlainen lasten kehityskeskustelu. Huomenna on Opekokous ja O:n eka fysioterapia tälle keväälle. Tiistaina baletti, keskiviikkona M:n erityisopetussuunnitelmapalaveri yhdistettynä siihen keskusteluaikaan ja meillä lastenhoitaja. Torstaina mennään kivennavalle sellaiseen lastenmuseoon jossa ei olla ennen käyty R:n ja sen äidin kanssa ja perjantaina M:lla on leikkideitti sen parhaan kaverin H:n kanssa ja iltapäivällä poikien tulevan koulutoverin synttärit. Kiva viikko, mutta eipä siinä paljon taukoa ja rauhallista leikkiaikaa näy olevan.



Kommentit

  1. Kangaskassikommentoija täällä taas hei! Suomessa on joo myös ope-vanhempi-palaverit kai 1-2 kertaa vuodessa, mutta opetusta ei niiden takia peruta, vaan keskustelut hoidetaan joko aikaisin aamulla ennen koulupäivän alkua tai iltapäivällä /illalla koulupäivän jälkeen. Kiva opettajalle. PS Mustakin on hauska kuulla miten siellä tehdään nii kerron mielelläni sit vastavuoroisesti täältä kun jotai kyselet :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, musta on aina ihanaa lukea suomalaisista käytännöistä! Lapset kun on syntyneet ja kasvaneet täällä ja omasta arjesta siellä on kauan ja asiat on muuttuneet jo sataan kertaan.

      Poista
  2. Ja tarhassa on varhaiskasvatuskeskustelut, mutta ne on kyllä työpäivän aikana :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...