Siirry pääsisältöön

meillä on edelleen kivaa


Toisen päivän aamussa ei ole päästy kuin pikkasen yli aamukymmeneen kun mä joudun myöntämään että huolimatta siitä että me menetettiin meri ja suolan tuoksu ja kävellen kylille mentaliteetti, niin vaihdossa tuli myös aika paljon. Mä istun terassilla kirjoittamassa ja juomassa toista kahvikupillistani ja kolmikko baanaa tossa talon edustan nurtsilla ja hiekkarannalla ja... ”Mammaaaaa... mä haluuuuun hiekkarantaan-puistoon-pyöräilemään nyyyyt” on onnistuneesti vaihdettu epätoivoisen lykkäämisen tai aktivoitumisen sijasta vastausmuotoon: ”No mene” Aurinko paistaa ja terassilla tarkenee hyvin shortseissa ja pitkähihaisessa. Naapurit epäilemättä vähän kärsii sitä että Kiljusen herrasväki on saapunut kaupunkiin. Ilman meitä täällä olis hiljaista ja rauhallisen uneliasta. Me alettiin metelöimään vähän jälkeen kuuden ja istuttiin ravintolassa aamuvohveleilla jo kauan ennen yhdeksää.




veneitten pitäis olla parkissa näissä laitureissa, vaan missä vesi?

järven pinta on aivan tolkuttoman alhaalla ja venepoijut näyttää tältä


kaksikko kahdestaan rantsussa


aamiaisella


mä haluun meille kotiin tällaisen pöydän!


näistä mustikoista syntyi aamiaisen mustikkahillo

aamiaisen jälkeen ajeltiin maisemia ihailemassa

matkalla kauppaan

me ollaan lomalla Yhdysvaltain omenatarhassa ja omppuviljelmiä on kaikkialla...

söin vaan yhden omenan...

siitä vaan lausumaan tätä osoitetta...

viinien korkea taso yllätti



Kolmeen se jaksoi ja sit alkoi vinku ja parku ja se hetki kun mikään ei enää ollut hyvin. Janotti ja väsytti ja oli nälkä ja muistinko sanoa et janotti ja väsytti, eikä kengätkään ei tahtoneet pysyä jalassa. Toisaalta jos nousee toista aamua kuudelta ja menee nukkumaan myöhään ja viettää päivänsä juosten puistoissa ja hiekkarannalla, ja pyöräillen kilometritolkulla niin mikäs ihme se on että jossakin kohdassa uuvahtaa. Tilanteen pelasti tän ihanan talon kattava VHS valikoima – joo, VHS – ja Kaunotar ja Hirviö.





me lähdettiin O:n kanssa rantaan... leffa oli turhan pelottava, eikä se rantaankaan mene ilman mua, siis edes niitten kahden muun kanssa...


uusi lomatalo keskimmäisenä




M seisoo poijun painon päällä



Lataushetken jälkeen kelpas taas ranta ja hot tubi ja mac and cheese ja... en tainnut muuten kertoakaan et me luultiin olevamme lomalla itäisessä Washingtonissa ja oikeastaan aika reilustikin pohjoiseen meidän omasta kodista, mutta selkeesti – ainakin päätellen ruokakaupan valikoimista – me ollaan Meksikossa.

jalapenovalikoima teki vaikutuksen kun kotikaupasta löytyy vissiin viittä erisorttista tai kokoista purkkia

2,6kg Jalapenoja

kuivattuja chilejä toki saa muualtakin, mut ei tällä hinnalla


Puoliseiskalta jannut on molemmat omissa yläsängyissään ja M pelaa synttärilahjaksi saattua uutta dominoa L:n kanssa. Kohta sekin saa painella pehkuihin ja me siirrytään L:n kanssa grillailemaan ja juomaan skumppaa.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...