Siirry pääsisältöön

ne hyvät bileet


”Mammaaa…. K syö mun yöpaitaa!!!!!!” – yöpaita on siis edelleen M:n päällä. Mitä tohon voi enää edes sanoa. O:lla on taas K:n hampaanjäljet käsivarressa ja purkki täyttyy autonrenkaista, superpalloista, pikkuroskista, vaahtomuovipalikoista. Sen ensimmäinen ajatus kaikesta tuntuu olevan, tai siis on, laittaa se suuhun. Mun ilopilleri ja aamuaurinko tarvitsee kuonokopan - kaikella rakkaudella ja hyväntahtoisesti.

tällä kertaa ihan luvallista purtavaa

Me oltiin eilen synttäreillä. Kahdestaan M:n kanssa. Käytiin ensin vähän humputtelemassa. Ostettiin arkisesti O:lle kalsareita, mulle hiuslakkaa ja deodorantti. Käytiin Gapissä ja molemmat sai muutaman uuden T-paidan ja sit vielä haisteltiin kaikki kynttiläkaupan kynttilät. Mä nautin kahdenkeskeisestä ajasta mun pyryharakan kanssa. Meillä oli tosi mukavaa, huolimatta siitä et autossa sillä oli kriisi lähtemisestä ja vaatteista ja ties mistä. Me saadaan harvoin tehdä asioita kaksistaan. Arkisin se on koulussa tai pojat häärää mukana ja viikonloppuisin mennään yleensä isossa ryhmässä.

Ne synttärit oli meidän makuun. Autotallissa kotiin tultua L heti kysyi et miten meni – synttärit kun on usein melkoinen hmmm... kynnyskysymys. Hälinää ja ihmisiä ja meteliä ja liikaa kaikkea, ja elämä kutsujen jälkeen voi olla vähointäänkin haastavaa. Hyvin meni. Ne oli meille sopivat kutsut. Autistin synttärit muille autisteille. Ihan parasta.








"kakku" - mä en ymmärrä mitä synttärikakuille on tapahtunut?


Tänään on seuraavat bileet. Ne toisenlaiset synttärit. Ne missä on liikaa ihmisiä ja hälinää ja meteliä ja joiden jälkeen elämä on haastavaa. Onneksi tila on iso ja sinne mahtuu hälisemään, ainakin siihen kakkuvaiheeseen asti. Siihen missä miljoona ihmistä tungetaan pieneen koppiin syömään yhdessä kakkua ja kaikki huutaa yhteen äneen ja on kuumaa ja tahmeeta. L seisoo siinä vaiheessa sen oven toisella puolella. Se ei kykene olemaan siellä hikisessä kopissa niitten miljoonan ihmisen kanssa.

M:n synttäreihin on alle kaksi viikkoa. Varsinaisia kutsuvieraita on viisi. Ja sit muutama sisarus, ja koska melkein kaikki kutsuvieraat on M:n koulukavereita on jokaisella mukanaan myös se oma aikuinen, avustamassa. Minimaalisesti hälinää. Hillittyä ja hallittua ja minimaalisesti ahdistavaa. Kaikille osapuolisille.





Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...
Lähetä kommentti
Lue lisää

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...
7 kommenttia
Lue lisää