Siirry pääsisältöön

aamulla liian varhain

Jos makaa yöllä hereillä sängyssä ja miettii kuinka pitää aamulla muistaa ottaa O:n kansio mukaan ja pakata sille vaihtovaatekerta ja samalla kertaa mielessään koulu- ja koulubussiaikatauluja on kai stressaantunut. Se nyt vaan on yksinkertaisen raivostuttavaa maata hereillä, miettiä asioita jotka itsekin ymmärtää turhiksi ja tuijottaa kelloa koska on liian myöhäistä edes ottaa se penteleen nukahtamislääke. Vieressä pieni tyttö puhuu unissaan, kääntyy ja halaa – lujasti. Sen käsi tapailee mun kättä, kuin varmistaakseen että olen siinä, ihan varmasti olen.

Aamu koittaa aivan liian aikaisin, ennen seitsemää, ukkosen jyrähtäessä ja Koiran haukkuessa. Häädän Koiran alakertaan, avaan matkalla jannujen oven – nekin nukkuu vielä. Kytken hälyttimen pois päältä, otan autotallista Koiran remmin ja lähden yöpaitasillani viemään sen ulos aamupissalle ja haukkumaan ukkosenjumalaa. Kaukaa kuuluu kumea jyrinä, Koira haukkuu, vielä ei sada. Maailma nukkuu vielä, on vain minä ja Koira ja se sama mies joka juoksee meidän ohi jokaisena aamuna.

Pojat on löytäneet myöhäissyntyisen rakkauden kaurapuuroon. Rikottuja kaurajyviä, voita, kanelia, fariinisokeria ja kuivattuja karpaloita... otan puurokattilan likaisena tiskikoneesta, tiskaan sen ja ryhdyn puuronkeittoon. Apulaiseksi tulee ensin K, se juoksee pissalle ja huutaa mennessään et haluu auttaa ja haluu maistaa karpaloita... se juoksee takaisin keittiöön ilman housuja, ja vessakin jäi taas vetämättä.

Mä luulen että O jännittää ekaa koulupäivää, tai siis tiedän että se jännittää. Sen tullessa alakertaan tulee perässä kuvainnollinen lauma kärpäsiä ja K huutaa jo kaukaa et ”Yuck!!!” O on sekä pissannut että kakannut yöllä housuun. Stressireaktio lapselta joka on jo pitkään ollut ilman yövaippaa enkä edes muista koska se olis unissaan kakannut. Sotku on armoton... sitä itseään on poikien huoneen lattiassa, portaiden matossa, olohuoneen lattialla. Riisun pojan suihkussa ja se kiljuu että ei tukkaa, ei tukkaa... lupaan olla pesemättä tukkaa ja saan sen rauhoittumaan hetkeksi. ”Ei saippuaa, ei saippuaa...” – kiljuntaan joudun toteamaan, että tästä ei mitenkään selvitä ilman saippuaa. Katseltuani hetken pyjamaa, heitän sen suosiolla roskiin.


Palaan alakertaan, keitän poikien kanssa puuron, laitan kupin kahvia ja toivon loppupäivän sujuvan – helpommin? Puhtaammin? Paremmin.

M ei syö puuroa, se on ihan liian limaista. Se haluaa kinkku-juustotoastin.
Ei niin että se sen söis, mutta hyvä kun edes haluaa, se on jo paljon, tosi paljon. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

toisenlainen äitienpäivä

Tämä teksti piti kirjoittaa ja julkaista jo miltei viikko sitten – äitienpäivänä. Piti kirjoittaa äitiydestä, elämästä meidän perheessä ja siitä miten ihani mun lapset on, mutta kuten usein käy, elämä heitti kapuloita rattaisiin ja teksti jäi kirjoittamatta. Moni muukin asia jäi tekemättä, moneksi päiväksi. Tästä ei kuitenkaan tule kirjoitus koronasta. Särky alkoi jo perjantaina, ajattelin hammassäryksi ja kiroilin. Kiroilin koska hammaslääkärit on kiinni eikä ne nyt muutenkaan ole ihan mun parhaita kavereita. Kiroilin koska hammassärky tarkoittaa juurihoitoa ja tässä maassa juurihoito ja sen päälle laitettava kruunu maksaa helposti tuhansia taaloja, jopa vakuutuksen kanssa. Otin kipulääkkeen ja toivoin että tilanne poistuisi itsestään. Arvannette... ei se poistunut. Siinä vaiheessa kun mukaan tuli päänsärynpoikanen ja tunsin miten mulla on kuvitteellinen otsatukka otsalla, ja takaraivo tuntui siltä että joku olisi tukistanut lujasti, ja silmäkin tuntui kummalliselta kerroin asiast...