Jossakin
vaiheessa tänään tajusin että blogihan täytti vuoden jo viikkoja sitten...
onnea siis mulle vaan!
O:n eka oikea
koulupäivä meni odotusten mukaisesti, eli totaalisen loistavasti. Aamusta se
oli jo menossa, puki päälle nappas kengät, adetakin ja repun, ja ilmoitti
sopineensa L:n kanssa et L vie sen. Sopihan se, L:n kanssa ne sit lähti ja mä
hain puoliltapäivin meidän koululaisen.
 |
| koululainen... |
K oli kuin orpo
piru veljen ollessa koulussa ja kun siskokin lähti bussilla matkaan. Se ei
osannut leikkiä edes puistossa. Ei edes mun kanssa. Lopulta lykkäsin sen autoon
ja parkkeerattiin O:n koulun eteen odottelemaan. K leikki iPadillä ja mä
neuloin pipoani.
 |
| ...ja toinen - koululainen |
Fiksumpi olis
kärrännyt O:n kotiin päikkäreille. Tottakai se oli väsynyt oltuaan ekaa kertaa
elämässään koulussa useamman tunnin. Mä nyt en kuitenkaan ollut niin fiksu ja
kärräsin sen ensin kahville lounaalle Kummitäti T:n, Taideopen ja
Puutarhurin kanssa. Siinä se nuokkui pöydässä ja söi muffinsiaan.
Mä oon niin
onnellinen et M viihtyy koulussa. Ei se mitään siellä syö, mutta sama se... sillä
on kivaa. Se oli saanut ekan kaverinkin. B istuu sen vieressä luokassa, Rva
Junan luokassa. B on tavis. Mä olen onnellinen. Limusiinikyytikin kelpas
tiistaita paremmin, kuski kun oli laittanut telkan päälle ja matkustajat katseli
telkkaria.
 |
| me nähtiin heinäsirkka kun M:n limusiinia odotellessa |
K:lla on huomenna
koulupiirin testit. Me valmistaudutaan toden teolla... Luin kaupassa
tuoteselosteita puolisentuntia, jotta löysin ne joissa oli eniten
glukoosifruktoosisiiappia, lisäaineita ja väriaineita. Sen lisäksi jannu saa
tänään valvoa ja riehua mielensä mukaan ja huomennahan me herätään aikaisin. Yö
nukutaan poikkeuksellisesti ilman melatoniinia. Ajattelin tarjoilla
testitiimille miehen parhaimmillaan... ihan hopeatarjottimella. Sinänsä tää on
mielenkiintoinen testi, K:han ei ole koskaan saanut atsovärejä tai
glukoosifruktoosisiirappia ja jos tutkimukset ja/tai väittämät pitää paikkansa
kiipeilee toi pikkuapina kohta pitkin seiniä...
 |
| K:n iltapala ja aamiainen |
 |
| Kummitäti T tarjos meille erikoisherkun... |
 |
| ...posti toi K:lle uudet kengät |
 |
| päivän asu... huivi - Nordstrom, tunika ja legginsit - Eileen Fisher |
Viimeiseen kuvaan liittyen. En postaa itsestäni alastonkuvaa. Ei siksi ettei olis pokkaa tai etten kehtais - ihan varmasti kehtaisin ja pokkakin pitäis. Miksi ei olen ihan tyytyväinen itseeni ja sinut oman vartaloni kanssa... M sanoo että mulla on maailman isoin takapuoli. Ehkä ei kuitenkaan, vaikka onhan se muhkea. En postaa tätä siksi että aiheesta oli viiden kanssa keskustelua. Postaan tän ehkä herättääkseni ajatuksia. En kaipaa keskustelua, mutta taas kerran - edes sivulauseessa tai kirjoituksen lopussa - kannustaaseni ihmisiä hyväksymään itsensä ilman numeroita, ilman vertailua. Tässä kuvassa - tänään - painoa on 84,5kg, pituutta 170cm. Sen kuvan tunikan koko one medium, eikä sitä ole ostettu ns. isojen tyttöjen liikkeestä. Reilu viikko takaperin kerroin M:n syömisterapeutille oman painoni, se ei meinannut uskoa... kenenkään ei tarvitse - ehdoin tahdoin - hyväksyä omaa ylipainoaan. Itsestään on hyvä ja tärkeää pitää huolta, mun pitäis pitää itsestäni parempaa huolta, ihan varmasti pitäis ja senkin aika tulee. Elämä ei kuitenkaan ole pelkkiä numeroita ja painoindeksejä.
Kommentit
Lähetä kommentti