Päivän projektina
on ruokakomeron siivous – joo taas. Se on liian pieni ja sekasorto valtaa sen
kun kolmikko ja L heittelee asioita minne sattuu...
Aloitetaan
kuitenkin eilisestä.
Projekti keittiö
alkoi aamiaisen jälkeen. Keittiö on siis purettu pahvilaatikoistaan ja kaapitettu silloin kun tähän
muutettiin kolme vuotta sitten. Sen jälkeen asioita on siirretty lähinnä
lukkojen taakse. Ajatuksena oli eilen miettiä tasojen siivoamista ja sitä miten
keittiöstä saadaan toimiva ennemin kuin lukittu ja piilotettu. Kaikki tasot ja
suurin osa kaapeista tyhjennettiin ruokapöydälle ja lattialle. Sen jälkeen
pestiin, pyyhittiin, mietittiin ja uudelleensijoitettiin. Lopputulos näyttää
hyvältä, saa nähdä toimiiko se. Entiseen verrattuna kyökki näyttää siltä et
ollaan just muutettu poist tai ettei vielä olla edes muutettu sisään – ihanaa.
Iltapäivä meni
ruokakaupassa ja ruokakaupassa ja no, ruokakaupassa... nopeesti kotiin,
ostokset kaappiin, GT:t lasiin ja tekemään hummusta illan bileisiin. Tein itse
tahinin, paahdoin seesaminsiemenet, jauhoin ja lisäsin vähän sesamöljyä.
Paahdoin hummuksen sekaan muutaman chilin. Hyvää tuli.
 |
| nam |
Me oltiin
jotenkin kai ajateltu ettei olla myöhään. Etenkin kun kaikki kolme apinaa tuntui käyvän vähintäänkin ylikierroksilla. Viimeisessä kiireessä nakkasin kuitenkin M:n
lääkkeet ja poikien yöpaidat kassiin, ajattelin et ajellaan yhdeksän pintaan
kotiin... Ei ajeltu. Syyskuinen ilta oli lämmin ja ihana. Istuttiin terassilla,
syötiin, juotiin ja turistiin. Kuultiin tarinoista vauhdikkaista kotimatkoista
kesän ajalta, kesälomasta, koulunaloituksista, tulevaisuudensuunnitelmista ja mistä nyt milloinkin. Lapset leikki pihalla kunnes tuli pimeää ja siirtyivät sit sisään
riehumaan. K satutti polvensa trampoliinissa, itki vähän aikaa ja jatkoi
matkaa, en miettinyt asiaa sen enempää. O simahti ekana, joskus kahdeksan
kieppeillä sohvalle. M halus liittyä seuraan yhdeksältä. K joras isojen kanssa
yläkerrassa... vielä yhdeltätoista K oli hereillä käyden aina välillä
sotkemassa kahden muun yritykset nukkua. Lopulta kaivettiin isäntäväen
lääkekaapista melatoniinia jätkälle ja näin myös K:n vauhti saatiin hiipumaan. K ei vaan pysty nukahtamaan ilman melatoniinia. Kivaa
oli, myöhään meni, yösumun laskeutuessa ajeltiin kotiin.
 |
| kuokkavieras |
Mä heräsin joskus
kahdeksan jälkeen. L oli noussut viideltä katsomaan Formulaa ja siirtynyt siitä M:n sänkyyn nukkumaan. M nukkui yhä sikeästi mun vieressä, eikä Koirakaan jaksanut vielä punnertaa itseään pystyyn. O oli hereillä ja lähti mun kanssa alakertaan. Ei
ehditty edes alas kun K itkee ylhäällä et jalkaan sattuu eikä pääse pois
sängystä ja on pissannut sänkyyn ja elämä on kaikin puolin kurjaa... varmaan
on, kun juhlii kaiken yötä. Polvi sillä oli turvoksissa ja vaikka edelleen olin sitä mieltä et kyllä se siitä mä soitan
sairaanhoitajapäivystykseen. Eihän ne puhelimessa voi tietysti muuta sanoa kuin
et tulkaa näytille ja niinpä me lähdettiin lääkäriin. Kierukka oli ehjä, polvi
tuntui olevan ihan jees kondiksessa, turvoksissa ja venähtänyt. Trampoliinit on
kivoja. Trampoliinit on ihan hillittömän vaarallisia. Olis voinut käydä paljon
pahemmin.
 |
| sunnuntaiaamuisin ei ole ruuhkaa |
 |
| K olis halunnut tän lääkärin ja oli pettynyt kuullessaan ettei saa valita... |
Kotimatkalla
haettiin donitsit ja väsyneet lapset vaipui sokerihumalassaan sohvalle
tuijottamaan telkkaria löysän sunnuntain kunniaksi. Mieli vetäis kovasti niitten seuraan sinne peiton alle.
 |
| voi valinnan vaikeutta... |
Kirkkoon ei
keritty, ei kyllä oltais kai jaksettukaan. Tai oltais me ehditty, jos olisin
heti lääkäristä tullessa lapannut lauman autoon ja mennyt... vaihdoin kuitenkin
farkut verkkareihin, istuin syömään aamiaista ja miettimään ruokakomeron
siivoomista. Myöhemmin vois vaikka katsoa lasten kanssa leffan.
Kommentit
Lähetä kommentti