sateenkaaririnkeleitä

Isä jonka kanssa jaan toimistoni kääntää tuolinsa mun suntaan ja kysyy onko mulla vinkkejä pienen tytön kiharoitten hoitoon, ne kun menee takkuun niin helposti etenkin uimakoulun jälkeen... Vastaan ja laitan sähköpostitse vielä linkinkin siihen tuotteeseen joka on sopinut meidän uimareitten hiuksiin. Mies kiittää ja taitaa saman tien tilata pullon Amazonista. Siinäkin perheessä on kaksoset, tyttö ja poika tosin ja ikääkin on vasta viisi. Tämän saman kolleegan kanssa istun lounaalla juttelemassa työasioita ainakin muutaman kerran kuussa, Pho-keittoa – aina, toimistoa vastapäätä on meidän mielestä kaupungin paras Pho.

Joskus satutaan kaikki yhdessä toimistolle, siis meidän lapset ja sen kollegan lapset, ja ikäerosta huolimatta ne mahtuu hyvin piirtämään siihen saman pöydän ääreen. Joku käy varmasti tarjoamassa lapsille karkkia ja toimiston vetäjä tulee aina jututtamaan nuoria välittäjäkokelaita. Meidän lapset tietää että siinä perheessä on kaksi isää ja niitten mielestä se on ihan yhtä tavallista kuin se että meillä on isä ja äiti, tai että koulukaverilla on kaksi äitiä.

Uimakoulun jälkeen mennään puistoon ja pakkaan kolmikolle eväät mukaan – sateenkaaririnkeleitä. Ne on lasten mielestä ihan mielettömän hienoja ja mä vastaavasti epäilen ettei niitten syöminen voi olla hyvästä kenellekään, ties millä värjättyjä... Kysyn kuitenkin laumalta tietääkö ne miksi ne rinkelit on sateenkaaria ja saan vastaukseksi että ne on tietty Pride Bageleitä. Mikä on Pride? No LGBTQ tietenkin! Sitä että kaverilla on kaksi äitiä tai isää tai että jostakin tuntuu että se onkin tyttö eikä poika tai toistepäin. Olen ylpeä omista lapsistani.

Katja Lahti esitti kysymyksen siitä minkälaista rakkautta lapsi näkee? Jutussa puhuttiin asenteiden muuttumisesta avioeroperheitä ja uusperheitä kohtaan mutta mua jäi jotenkin kaivelemaan se että edelleen Katja kirjoitti vain heteroperheistä ja siinäkin kohdassa perheistä joissa on vain isiä ja äitejä ja biologisia lapsia. Missä olivat sateenkaariperheet tai ne perheet jotka kokoonpanoltaan muuten poikkeavat ydinperheen oletusarvosta? Miksi jäi? Katja Lahti on yksi mun lempibloggareista koska Katja ravistelee rohkeasti rikki rajoja oli kysymys sitten kasvisruuasta, vanhemmuudesta tai lapsista.

Jonkun hipsteri-listan mukaan nää meidän kotikulmat on maailman neljänneksi hipsterimmät. En ihmettele, olihan meillä täällä taas viime viikolla keskikesän kunniaksi perinteiset alastonpyöräilytkin. Ehkä siitä johtuen, en tiedä, meidän lasten silmissä niin rakkautta kuin perheitäkin on koko sateenkaaren kirjo. On tällaisia meidän kaltaisia perheitä joissa on isä ja äiti ja biologisia lapsia. Sitten on perheitä joissa on adoptiolapset ja sekin on tosi tavallista. On perheitä joissa on sijoituslapsia ja biologisia lapsia ja adoptiolapsia. On perheitä joissa on kaksi isää ja perheitä joissa on kaksi äitiä. Tättiksen parhaan kaverin perhe koostuu tytön isästä ja isän sisaresta. Naapurin tytöillä on kaksi kotia. Viikonloput ne on isällä, viikot äidillä. Meidän lapset tietää ettei tytöt ole viikonloppuisin täällä, paitsi äitienpäiväviikonloppuna. Tättiksellä on ystävä joka asuu isovanhempiensa luona, tyttö on aina joka toisen viikonlopun tädillään.

Joskus aikaa sitten suomalainen mies kertoi mulle ihan vakavalla naamalla ettei homo voi olla vaikka kirjanpitäjä. Homot on tarjoilijoita, näyttelijöitä ja kampaajia. Ahdasmielisyyttä on varmasti kaikkialla eikä vähiten täällä Yhdysvalloissa, onhan se totta että on osavaltioita joihin omat homoystäväni välttävät matkustamasta lasten kanssa, koska eivät halua asettaa lapsiaan tilanteeseen jossa heidän vanhempiensa oikeutta vanhemmuuteen arvostellaan. Omassa lähipiirissäni on kaikenlaista rakkautta. Omassa lähipiirissäni on homoseksuaaleja jotka ovat johtajia, lääkäreitä, insinöörejä, opettajia, professoreita, erikoissairaanhoitajia, kirurgeja, juristeja, kiinteistövälittäjiä, kaupan kassoja... Kas kun rakkaus ja ammatti ovat toisistaan melkolailla riippumattomia asioita.

Omat lapseni kasvavat yhteisössä jossa ei ole yhtä oletettua perhemallia ja siten myöskään avioeroperhe tai uusioperhe ei herätä sen enempää ajatuksia kuin homoperhe. Pääasia on että on rakkautta, ja turvallisia aikuisia, se riittää.