Kammastani löysin pienen pienen täin, joka mulle lausui näin, tsibabaduida, osaat sä uida, pysyt sä pinnalla, napakiven päällä, pum! Meinasin ajaa ojaan kun sain kotimatkalla tekstarin M:n opelta; ”Ei nyt kannata kauheesti huolestua, mutta rinnakkaisluokilta on löytynyt täitä ja lapset käyttää välitunnilla samoja pyöräilykypäriä, ehkä tarkastaisin kun lapset tulee kotiin” Arvatkaa kenen päänahka kutisi loppumatkan. Aika ei valitettavasti riittänyt pysähtyä kaupassa kun piti olla koulubussia vastassa. Siinä ajellessa rakentelin ostoslistaa... pussillinen limettejä, teepuuöljyä, täikampa, tulitikut (talon polttamiseen). M itse oli vähintäänkin hämmentynyt – kiukkuinen, äkäinen ja raivostunut – kun ohjasin sen suoraan bussista käsienpesun ja välipalan sijaan yläkertaan kammattavaksi. Siinä itkiessään se valitti että Ms Akilakin oli ollut poissa ja Ms Lisa oli laulanut ihan väärän tervetulolaulun ja nyt vielä tääkin... kerralla rutiinit rikki. Ei löytynyt täitä. Ei löytyn...
Tarinoita elämästä kolmilapsisessa perheessä. Tarinoita autismista, ADHD:sta ja ahdistuneisuushäiriöstä. Elämää ulkosuomalaisena Yhdysvaltain länsirannikolla. Äiti - kiinteistövälittäjä. Isä - nörtti. Lapsi - Autisti. Lapsi - Adhd ja autisti. Lapsi - Adhd. Koira - Martta vaan.