Tahdon Asiat

Perjantaina loppuiltapäivästä, istun työhuuneessani tietokoneen ääressä hoitamassa ne kuuluisat vielä pari työjuttua. Soitan somistusfirmaan ja perun maananatain tapaamisen asiakkaan päädyttyä toiseen vaihtoehtoon, vastaan muutamaan sähköpostiin, tarkistan asiakkaiden haut ja mietin pitäisikö jotakin muuttaa. Laitan vielä pari sähköpostia eteenpäin. Pankki hyväksyy ostajan kauppahinnan ilman hinta-arvioita, loistavaa. Laitan viestiä myyjälle. Alakerrasta kuuluu pelaavien poikien juttelu ja Tättiksen huoneesta kuuluu basson jumputus tömistelyitten saattelemana – tyttö tanssii. Sähköpostiin kilahtaa uusia viestejä tasaiseen tahtiin ja vilkaisen kellon taululta pitääkö niille ehkä tehdä jotakin muutakin kuin deletoida. Mainos, mainos, mainos, twiitti, mainos, mainos, tilausvahvistus, twiitti, LinkedIn kommentti, twiitti... koulupiirin päivitys, twiitti, mainos, tilausvahvistus, mainos. Koulupiirin päivitys! Kaikki muu pysähtyy ja avaan sähköpostin.   Ne ensimmäiset lauseet on sitä...

Viimeinen rivi - meillä ei ole osavaltiontuloveroa lainkaan.  Tää on nyt tällainen totaalinen kermaperse valitus. Kumpikin meistä tiedostaa että on etuoikeutettua, kun on varaa valittaa siitä että asiat on niin perhanan hyvin. Liian hyvin. Että liian moni antaisi ainakin vasemman kätensä, jos ei jopa oikeaa saadakseen kasvattaa lapsensa juuri tässä ympäristössä ja silti me kitistään ja rutistaan. Tässä listassa me ollaan viidentenä. Ykkönen, kakkonen ja nelonen on lähinnä miljonäärejä (miljardöörejä) varten. Muun muassa Bill Gates (Microsoft) ja Jeff Bezos (Amazon.com)  asuu nelosessa. Aina säännöllisesti, yleensä näihin aikoihin vuodesta me mietitään että onko tässä mitään järkeä, että mä saisin töitä ihan mistä tahansa ja Fredde nyt voi tehdä omia hommiaan vaikka puhelinkopissa. Että lasten olis parempi kasvaa jossakin muualla, kaukana täältä, kaukana tästä järjettömästä kilpailuttamisesta ja keulimisesta jossa tiikeriäidit riitelee keskenään siitä ...

Pääkaupunkiseudulla asuu tällä hetkellä noin 1.42 miljoonaa ihmistä. Tähän lasketaan mukaan alue Kirkkonummelta, Mäntsälän kautta Sipooseen. Helsinki-Espoo-Vantaa-Kauniainen akselilla asuu jotakuinkin 1.15 miljoonaa ihmistä. Meidän Helsinki-Espoo-Vantaa-Kauniainen on käytännössä King, Pierce ja Snohomish Countyjen länsipuoliskot ja alueella on joukkoliikennelaskennan mukaan ollut vuonna 2014 noin 2.8 miljoonaa asukasta.  Seattle on reuna-alueineen Yhdysvaltain 15. suurin metropolialue, ja koko alueella on ihmisiä suunnilleen saman verran kuin Suomessa. Suomessa pääkaupunkiseudulla asuu 387 ihmistä/km2, meillä vastaava lukema on samaa luokkaa 380/km2. Mitä jos saisit 1000 uutta naapuria viikossa? Meidän kaupunki – siis ei meidän oma kaupunki, mutta alue - kasvaa noin 1000 asukkaan viikkotahtia. Viime vuonna alueelle muutti 52.000 uutta asukasta, ja vuoteen 2040 mennessä ennustetaan että alue on kasvanut miljoonalla uudella asukkaalla. ruusuinen tulevaisuus? Maan...

kukat on sentään kauniit! Ihmisen tyhmyys on rajatonta. Tai siis varmasti on niitäkin, jotka eivät toista samoja virheitä uudestaan ja uudestaan. Niitä jotka ottaa opikseen ja oppii kuuntelemaan itseään. Mä en opi. Kuulun niihin tyhmiin, jotka vaan vakaasti uskoo että riittävästi tahtomalla voi ohittaa kaiken muun. Uusi koira, joka on osoittautunut kakkiaiseksi. Fredde on sitä mieltä että se on kiertopalkinto. Mäkin olen sitä mieltä että se on huolestuttavan pelokas ja aika ahdistunut – sopii kyllä sikäli tähän aika ahdistuneeseen ja vähän pelokkaaseenkin perheeseen. Niin, se uusi koira. Se siis vie aika paljon aikaa ja energiaa. meillä on taas lapsiportti - koiraa varten Ja oli poikien synttärit. Ne laajennetut kotikutsut, joiden piti olla ihan mukavat ja leppoisat ja helpot. Nekin vei monta päivää aikaa ja energiaa. Ja sit oli ne koulusynttärit kahdessa koulussa ja kummisynttärit. Sit on nää kolme lasta ja niitten systeemit ja koulut ja opettajat ja päätt...

Tutustumassa kouluun joka on meille kaikille jo ennestään tuttu Mä tiesin et näistä kahdesta kesäkuun ekasta viikosta tulis kaoottisia ja purin kynsiä jo etukäteen. Mulla on listoja ja muistilappuja oikeella ja vasemmalla ja silti herään keskellä yötä miettimään miten kakku kestää lauantaina puistossa liki kolmenkymmenen asteen helteessä. Millä sen kookoskerman vois korvata, vai tekisinkö kakun vasta juhlissa. Entä jos pakastaisin koko komeuden ja antaisin sen sit sulaa varjoisessa paikassa... voiko kookoskermaa edes pakastaa? Olis sittenkin pitänyt tilata se vegaanikakku. Kun näissä mietteissä viettää yönsä sen sijaan et nukkuis, lienee ymmärrettävää että aamulla sängystä raahautuu viimeisillä voimillaan sen kivan äidin sijasta hirviöäiti, se joka karjahtelee jo ennen aamukahdeksaa.  Se karjahtelee kun poikakaksikko on löytänyt synttärirahansa ja lahjakorttinsa ja vienyt ne jonnekin, jonnekin on yhtäsuuri kuin; ”en mä muista.” - Parempi muistaa, te hukkasitte jossakin a...

aamukahvit auringossa on silti aamukahvit auringossa Kirjoitin seuraavan kymmenen päivän systeemit yhdelle paperille, ja totesin että yhtälö on mahdoton. Kaikkea ei ehdi, ei ehdi vaikka poistais sen kotiäiti-vanhusaikataulun. Ei ehdi vaikka ottais kaikki vuorokauden tunnit käyttöön. Ei ehdi vaikka kuinka tunkis ja haluis ja suunnittelis, ennakois ja järjestäis. Ei vaan ehdi.  siltä lähti toinenkin hammas ...ja se sai silmälasinsa Huomenna olis aamusta rukousryhmän brunssi. Samaan aikaan olen sopinut juttelevani rakkaan ystävän huolista. Huolet menee aamukahvien edelle. Huomenna pitäis myös hankkia lahjat kaksille tulevan viikonlopun synttäreille. Kaikki tää on vielä ihan hallittavissa, mutta viideltä alkaa M:n koulun kevättanssiaiset ja niitten päättyessä kahdeksalta me siirrytään suoraan päivälliselle naapuriin, ja sinne olen luvannut leipoa jälkkärin. Kai mä senkin jossakin vaiheessa haldaan, ja jos en ehdi niin ainahan kaupasta saa valmista. Ennen ku...

Keskiviikkoaamuna ei ole koulua. Koulupiirin opettajilla on tänään lakko. Sellainen hyvin järjestetty lakko, josta ilmoitettiin kiltisti pari viikkoa etukäteen ja samassa ilmoituksessa kerrottiin koska tää menetetty koulupäivä korvataan. Lakon tavoitteena on herättää vanhemmat huomaamaan että me tarvitaan lisää kouluja. Lapset ei mahdu näihin nykyisiin ja osa vanhemmista koulurakennuksista kaipaa kipeästi peruskorjausta. Näen tässä lakossa parikin ongelmaa. Ensinnäkin vanhemmat jos ketkä ovat tietoisia siitä että kouluissa on ahdasta. Vanhemmat jos ketkä ovat tietoisia myös siitä että on kouluja, ja kouluissa luokkahuoneita joissa sateella kaivetaan sangot esiin katon vuotaessa. Vanhempien huomioita ei tarvitse herättää. Vanhempien huomio on herätetty jo aikaa sitten. Tässä tarvitaan niitten muitten äänestäjien huomio. Koulujen, siis niitten uusien koulurakennusten rahoittaminen kun ei ole päättäjien käsissä. Niistä rahoista äänestetään kansanäänestyksellä. Vanhemmat epäilemättä ä...

Tänään on torstai. Tänään on helmikuun kahdestoista. Tänään eletään vuotta 2015. Tänään on ollut lomapäivä. Tänään on ollut hyvä päivä. Tänään on ollut huono päivä. Tänään olen halunnut kertoa lapsilleni etten enää kestä niitä. Tänään olen ollut hirviöäiti. Tänään olen useamman kerran vetänyt autoni tiensivuun. Tänään meillä on taas katsottu sitä videopätkää, jossa se yksi turvavyötön aiheuttaa kolmen muun matkustajan kuoleman. Tänään meillä on taas ollut Ihan Hirveitä Lapasia – kyllä, lapasia, ei lapsia. Tänään mun lasta ahdisti niin että se lajitteli matikkalelut ja teki niistä ympyröitä. Tänään niihin ympyröihin ei saanut koskea kukaan.  Tänään olen leiponut lasten kanssa suolarinkeleitä. Tänään olen asiaankuuluvasti oppinut keittämään ne rinkelit soodavedessä. Tänään niistä tuli aivan järkyn hyviä. Tänään päätin tehdä niitä pian uudestaan.  Tänään me lähdettiin leikkideitiltä, koska isäntä – niin sanotusti – ”lost it”. Sai siis sellaisen raivarin ett...