Tahdon Asiat

“Puropellon Eläinsairaala, miten voin auttaa?” – Löytyiskö meidän Martalle aikaa tälle päivälle? ”Onko tämä Martan äiti? Voitko vahvistaa Martan sukunimen?” Siis nimenomaan äiti, ei omistaja, ja tottahan lapsella on sama sukunimi kuin vanhemmillaan. ”Mikäs Marttaa vaivaa?” Kerron viimeisten päivien tapahtumat ja oman näkemykseni koiran diagnoosista ja ystävällinen asiakaspalvelija kysyy pääsisinkö sinne 9:45. Päivystysajoista joutuu maksamaan $75 etumaksun. Ihan tavalliset eläinlääkäriajat varataan netissä ja yleensä hyvissä ajoin.  On perjantaiaamu, ulkona on vielä pimeää, mutta eläinlääkäriasemalla ollaan jo töissä. Koko osavaltiota on vaivannut viimeiset kaksi vuotta huutava pula päivystävistä eläinlääkäreistä, enkä halua ottaa riskiä että joudun ajamaan satoja kilometrejä saadakseni koiran hoitoon viikonloppuna. Nämä on näitä Covidin sivutuotteita siinä missä koulujen sijaiskriisikin. Ei ole eläinlääkäreitä, eläinsairaanhoitajoa, opettajia, hammashygienistejä ja monia muita. My...

  Pilkettä silmäkulmassa? Ihminenhän tekee kaikenlaista älytöntä hetken mielijohteesta ja vaikka tällä kertaa mielijohteesta toteutumiseen meni reilu vuosi, on myönnettävä että tämä tuli silti vähän puskista. Siitä on aikaa tovi jos toinenkin kun Fredde lipsautti että jossakin välissä voitais harkita Martalle pikkusiskoa, ihan vaan jotta meillä olisi koira sitten joskus kun Martasta aika jättää ja toisaalta, jos Martasta vaikka olisi jotain apua tulokkaan koulutuksessa. Asia jäi sikseen, kun se ajatuskin oli lähinnä sellainen, sitten joskus.   Ensikohtaaminen. Otin asian esille lasten palattua kouluun syyskuun alussa. Fredde empi, että onko nyt kuitenkaan hyvä aika, kun noita töitäkin on, ja minä pontevasti vastasin että koskas sitten ja eihän niitä pentuja nyt tosta vaan mennä ostamaan. Sain luvan laittaa Martan kasvattajalle viestiä, ihan vaan kyselläkseni mikä siellä oli tilanne. Niinhän siinä sitten kävi, että reilua viikkoa myöhemmin matkasimme autossa kotiin koiranpe...

  Jossakin kohden työpäivää, etenkin nyt kun lapset ovat palanneet kouluun jompikumpi ehdottaa kävelylle lähtöä. Useimpina päivinä on mahdollista löytää palavereiden välistä sen verran aikaa että me päästään yhdessä tiimipalaveriin polulle. Keskiviikkoisin usein kävelylle lähtee mun kanssa jannut, ja tietysti Martta, Martan lenkkihän tämä on. Reitti on useimmiten se sama, talvikuukausina on kuitenkin välillä niin märkää ettei metsään tohdi mennä, silloin kierretään se isompi kortteli asuinalueella.    Reilun kahden kilometrin lenkkiin kuluu seurasta riippuen paristakymmenestä minuutista reiluun puoleen tuntiin, se alkaa kotiovelta ja päättyy joko samalle ovelle tai autotalliin jos matka oli kovin mutainen. Koulupiiri tukee mielenterveystyötä kylttikampanjalla. Kylteissä muistutetaan että meistä jokainen on ainutlaatuinen ja tärkeä ja vaikka juuri nyt tuntuisi siltä että kaikki kaatuu päälle on huomenna kuitenkin uusi päivä.  Meidän asuinalueella on useita lampia,...

  Aamulla leikkasin hiukseni taas kerran ihan itse, ihan hyvä tuli. Fredde vähän avusti ton takatukan kanssa ja vastalahjaksi parturoin Fredden. Lapsista yksi kasvattaa pitkää tukkaa, toinen vielä pidempää ja kolmas parturoidaan neljännesvuosittain.   Torstaina avattiin meidän koulupiirin alakoulut ensimmäistä kertaa sen jälkeen kun ovet suljettiin maaliskuussa 2020. Kouluun saa tulla aamupäiväksi kinderit ja ekaluokkalaiset, siis 5- ja 6-vuotiaat. Maski on pakollinen, samoin terveyskaavakkeen täyttö ja kuumeen mittaus niin aamulla kotona kuin uudestaan kouluun sisälle mentäessä. Opettajilla on tuplamaski ja suojavisiiri. Kysyin reksiltä kuinka moni lapsista tuli kouluun, vastaus oli 54 oppilasta. Koulussa on yhteensä reilut 600 oppilasta ja vaikka en tiedä kuinka moni on näillä kahdella ekalla luokka-asteella veikkaisin että noin kolmannes koululaisista. Aika moni siis valitsi etäkoulun jatkamisen tänä keväänä. Sama valinta on tehty myös meillä vaikkei kouluun palaaminen ...

 A is for Apple Omenat ja syksy. Omenapiirakkaa, omenasosetta, omenahilloa ja ihan vaan tuoreita omppuja. Niitä meidän perheessä syödään alkusyksystä kun omenasato kypsyy. Suosikkeina meillä on Honeycrisp ja uusi lajike Cosmic Crisp joka julkaistiin viime syksynä. Washingtonin osavaltio tuottaa liki 60% Yhdysvaltain omenasadosta ja ensimmäisen kerran kun näin omenatarhan jossa oksilla roikkuivat painavina ne Suomessa tutut Red Delicious jouluomenat tuntui hassulta kun oli tottunut pieniin suomalaisiin kaneliomeniin. Omenatarhaan ripoteltiin myös meidän Harry-koiran tuhkat.   B is for Black Bear Tuttu vieras pihalla ja puutarhassa. Roskavaras. Siitä poikkeuksellinen nalle että ne ovat harvemmin agressiivisia ja väistävät ihmistä. Se tyyppi joka meidän keittiön ikkunasta kurkki sisään keväällä ei ole palannut sen jälkeen kun avasin ulko-oven ottaakseni siitä kuvan – hullu nainen joka jahtaa jonkun aparaatin kanssa. Karhut ovat meillä jokapäiväinen näky maaliskuulta marra...