Tahdon Asiat

Jouluradion Hoosianna koskettaa ainakin minua ja kertoo paitsi joulunajan sanomasta niin myös siitä että kirkko Suomessa on modernisoitumassa. Kirkko muuttuu maailman mukana ja niin pitääkin. Meidän amerikkalainen kirkko on hyvinkin moderni ja siellä on melkoinen meno päällä niin sunnuntaisin kuin joulunakin. Joulukirkossa viime jouluna.

tiistaina me tultiin eläinlääkäristä kotiin näin... kuljetuskenneli oli kakassa, koira onneksi jo pesty Kello soi kahdelta aamulla. Puen unisena päälle yöpuvunhousut ja vedän virttyneen fliseen päänyli. Avaan kennelin portin ja poimin pienen karvapalleron syliin. Se nuolaisee mun korvaa ja tuhisee unisesti. Siinä vaiheessa kun olen kytkenyt hälyttimen pois päältä ja me astutaan viileään autotalliin pienet terävät hampaat yrittää saada kiinni mun korvakorusta. Kuuntelen huuhkajan huhuilua jossakin lähipuussa ja seuraan Martan vaaleaa selkää aamuyönhämärässä. Viidessä minuutissa Martta on takaisin kennelissään ja mä kaivaudun untuvapeiton alle. Musta tuntuu etten ole ehtinyt edes nukahtaa kun Fredde tuuppii mua. Meinaan rähähtää sille että eikö täällä saa helkkarisoikoon koskaan nukkua, mutta ennen kuin ehdin aloittaa tajuan että koko sänky lainehtii. K joka on kömpinyt meidän väliin on pissannut sänkyyn. Kenneli pysyy onneksi hiljaisena Fredden kantaessa nukkuvan lapsen...

Mulla oli jonkinlainen harhakuvitelma siitä et sitku lapset on koulussa mulla on kaikki päivät aikaa istua kirjoittamassa. Käytännössä nyt kun ne lapsen on siellä koulussa, päivät hurahtaa ohitse vilauksessa ja huomaan etten taaskaan ole ehtinyt edes istahtaa koneen ääreen. Kirjoittamisen sijaan nautiskelen aamukahvista ystävän kanssa ja unohdun juttelemaan useammaksi tunniksi. Ajelen aurinkoisessa päivässä avoautolla tukan hulmutessa tuulessa ja musiikin pauhatessa. Kukaan ei riitele takapenkillä. Mulla ei edes ole takapenkkiä. Kaupassa hymyilen rohkaisevasti sille äidille joka taistelee jälkikasvunsa kanssa. Omat ostokseni teen nopeasti ja keskeytyksettä. Ehdin miettimään mitä ostan enkä unohda mitään. Pysähdyn haistelemaan saippuoita ja ehdin vaihtamaan kuulumiset kassan kanssa. Iltapäivän virittelen koiraportteja, pesen pyykkiä ja käyn lenkillä. Meillä on siistimpää kuin aikoihin. Tiskikone on aina tyhjennetty, pyykit viikattu ja pyykkikori tyhjä. Metsäs...

Kirjoitan poikkeuksellisesti englanniksi, lähinnä sen takia että uskon näitten keskusteluiden menettävän osan tahattomasta komiikastaan ja lapsen syvästä ihmetyksestä, jos yritän kääntää ne suomeksi. Koska teksti koostuu useasta lapsen kanssa käydyistä keskustelusta, uskon kielen olevan riittävän yksinkertaista myös sellaiselle lukijalle, joka ei käytä englantia arkipäivässään. On Saturday night we are lying in bed with K, as I still share M’s bed with K after his surgery on Wednesday. - Mom... I answer him rather distracter as I'm playing Sudoku on my tablet - Ummm, yes babe...  - Do you think Jesus made batman? - Well, that’s a really good question. I guess we should say Jesus has made everyone, shouldn’t we? - Did Jesus make Joker too? At this point I put the tablet away, even though I know I have has some form of this discussion before. - I guess so love. - If Jesus made Batman and Joker, why is Joker bad? - I don’t think Joker was always bad, just ...

Eilen illalla me oltiin pitkästä aikaa kahdestaan ulkona syömässä. Haettiin ensin viinit viinitilalta, syötiin hyvin viiniravintolassa ja käytiin lopulta jälkkäriksi vielä yhdellä. Lastenhoitaja - ihana, ihana Lotta - oli leikkinyt ja katsonut elokuvaa, askarrellut ja ulkoillut. Me saatiin vapaata sunnuntai-illasta ja iltapäivästä, kiitos! M aloitti tänään cheerleadingleirin kirkolla ja oli jännityksissään hereillä jo ties koska. Mä nousin seitsemältä herättyäni johonkin kolahdukseen ja löysin neidon lukemasta kirjaa sängyssään. Se luki labbiksista ja niitten kouluttamisesta. Eilen illalla K valitti kipua jalkapohjassaan. Tutkailin tilannetta ja löysin jannun jalasta syylän, tosiäiti olis toki puuttunut tilanteeseen jo aikaa sitten. Olinhan mä sen huomannut aiemminkin ja onnellisen onnettomasti unohtanu. Aamusta soitin lääkäriin ja sain ajan iltapäiväksi. Fredde lupas viedä M:n leirille, mä pakkasin sille eväät ja tarvittavat paperit, samalla opastae...

eilen illalla auringon laskiessa On sunnuntaiaamu. Jannut katsoo yläkerrassa telkkaria ja M nukkuu vielä. Kello lähestyy puoltayhdeksää kun istun koneelle aamukahvini kanssa. Fredde lähti kauppaan ostamaan maitoa – mantelikookosmaitoa. Kuulen ilmastointilaitteen tasaisen hurinan ja sadettajat ulkona. Päivästä tulee kuuma. Yhdeltätoista me ollaan menossa kirkkoon. Leiriläisillä on esitys ja jumalanpalveluksen jälkeen kirkon pihalla on grillibileet pomppulinnoineen.  Siteeraan tähän ystävän kirjoitusta. Siinä hän peräänkuulutti yhteistyöhalua ja suvaitsevaisuutta liberaalien ja konservatiivisten kristittyjen välillä. Hän toivoi meiltä liberaaleilta kykyä olla kohottamatta kulmakarvoja ja pyörittelemättä silmiämme kohdatessamme sen konservatiivisen kristityn ihan vastaavasti kuin olis aika jees jos ne konservatiiviset ei olis heti kättelyssä lähettämässä meitä liberaaleja helvettiin, ja mätkimässä meitä raamatulla päähän. Onko mahdollista että meihin kristittyihinkin vois...

Jokainen katsoo elämää omasta kokemuspohjastaan. Tämä omalta osaltaan vaikuttaa niihin valintoihin joita teemme vanhempina, kasvattajina ja yhteiskunnan jäseninä. Omat valinnat tuntuvat oikeilta, ja usein meillä on tarve vakuuttaa muut siitä että ne omat valinnat ovat ainoita oikeita, jos ei muuten niin vakuuttaaksemme itsemme siitä että valitsimme oikein. Tosiasiassa elämän täyttää mustan ja valkoisen sijasta värien kirjo. Se mikä on oikein yhdelle, ei välttämättä toimi toiselle. Keskustelussa tai väittelyssä ei ole oikeaa lopputulosta vaan jäljelle jää kaksi tai useampi eriävää mielipidettä riippuen siitä mistä suunnasta asiaa katsoo. Jokainen niistä on yhtälailla oikea tai väärä, usein jotakin siltä väliltä. Meillä on takana viikko kesän raamattuleiriä. Seurakunnan kesäleiri on monin tavoin kesän kohokohta. Sen viikon aikana tapahtuu enemmän kuin 52 pyhäkoulusunnuntain aikana. Tämän viikon sain seurata parinkymmenen 3-5 vuotiaan leirikokemusta. Meillä oli kivaa. Meillä ol...

Niin kuin kaikki muutkin äidit - kai - lasken sataan, tai tuhanteen, tai sataantuhanteen aika paljon useammin kuin haluaisin. Iltaisin rukoilen itselleni suurempaa ymmärtämystä ja paljon, paljon, paljon enemmän kärsivällisyyttä. Haluaisin olla vielä paljon parempi äiti. haluaisin olla hauskempi äiti. haluaisin olla mukavampi äiti. Haluaisin jaksaa leikkiä tauotta aamuseitsemästä iltayhdeksään. En osaa. Olen huono leikkimään. Pelaan ja rakennan ja teen palapelejä.  Tarvitsen myös aikuisten aikaa. Aikaa kirjoittaa. Aikaa jutella Fredden kanssa. Jotenkin virheellisesti kuvittelin että lasten kasvaessa saisin sen oman takaisin, edes vähän. Sen sijaan huomaan menettäneeni senkin vähän. Ne on nyt seitsemän ja viisi ja viisi. Niitä ei voi jättää ilman valvovaa silmää jos ei halua ylläreitä, ei minuutiksi pidempää. Minuutissa ehtii ehkä vaihtaa märät pyykit pesukoneesta kuivausrumpuun. Minuutissa voi käydä pissalla. Minuutissa ei voi juoda kahvia. Minuutissa ei lajitella pyykkejä,...

Fredde oli poikkeuksellisesti koko viikonlopun töissä. Niillä on jättimäinen  projekti, se sama minkä takia meidän lomataloretkeäkin siirrettiin muutamalla viikolla. Fredde tekee viikonloppuisin töitä korkeintaan kerran vuodessa. Meillä oli lauman kanssa koko viikonloppu hukattavana. Kahdessa päivässä ehtii paljon ja ihan kauheesti jäi tekemättäkin. Perjantaina ostin netistä leffaliput meille lauantaiaamuksi. Esiteinin jouduin kiskomaan ylös sängystä kymmeneltä ettei myöhästyttäis. Mun omat odotukset ei olleet erityisen korkealla, mutta ”Vihdoin Kotona” osoittautui ihan viihteelliseksi myös aikuisen näkökulmasta. Askartelukaupasta käytiin ostamassa tarvikkeet M:n merenpohjan pienoismalliin – se kouluprojekti – ja tottahan meidän lounastakin piti syödä. Fredde vastustaa kahviloita. Kahvittomalle ja sokerittomalle on kieltämättä kahvilassa aika heikosti tarjontaa, ja sillä nyt on muutenkin niin paljon murkkuja housuissa ettei siitä ole istumaan ja viihtymään – kahvilassa. Me...