Meidän katu. Antakaapa kun kerron vähän meidän naapureista täällä lapsiperheitten paratiisissa, paikassa jossa on turvallista, ja koulut ovat loistavia. Koulun jälkeen lapsukaiset nakkaa repun ovesta sisään, nappaa pöydältä omenan ja huikkaa; ”mä meen... ollaan koululla, otan puhelimen.” Ja siellä ne sit on – koululla – kunnes tulee pimeä ja kylmä, nälkä ne kai lopulta kotiin ajaa. Minkälaisia naapureita meillä on? Minkälaisia ihmisiä asuu tällä reilun 600:n talon alueella keskellä metsää ja silti kaupungissa. Me ollaan asuttu tässä samassa kodissa siitä saakka kun ne rakennettiin keväällä 2010. Reilu puolet lähinaapureista naapureista on samoja kuin ne jotka tähän muutti silloin kun alue valmistui, toinen puolikas taloista on myyty jossakin vaiheessa ja asukkaat vaihtuneet uusiin. Jos tästä ajaa lävitse, ei niin että tää tie veis yhtään mihinkään, tien päässä on koirapuisto ja urheilukentät, teinit viihtyy siellä parkkiksella kesäiltaisin, meidän teinit ei sotke, r...
Tarinoita elämästä kolmilapsisessa perheessä. Tarinoita autismista, ADHD:sta ja ahdistuneisuushäiriöstä. Elämää ulkosuomalaisena Yhdysvaltain länsirannikolla. Äiti - kiinteistövälittäjä. Isä - nörtti. Lapsi - Autisti. Lapsi - Adhd ja autisti. Lapsi - Adhd. Koira - Martta vaan.