Tahdon Asiat

Aina ei mee ihan putkeen... Terve vaan, täällä paska mutsi.   Sellainen joka peruuttaa kaiken viimeistään viimetipassa ellei jopa sen jälkeen. Sellainen joka ei ole kotona aamulla kun lapset lähtee kouluun ja sellainen joka istuu puhelinpalaverissa tai papereittensa ääressä siihen saakka että on aika mennä nukkumaan. Pinna kireellä ja ajatukset jossakin aivan muualla kuin kotona. Onneksi lapsilla on isä. Mietin sitä taas kun puhuin ystävän kanssa joka kysyi miten mun mies suhtautuu tähän mun työtahtiin, että heillä ei kyllä olis mahdollista moinen meno, siis että äiti tekee viikonlopun töitä ja isä viettää viikonloppua lasten kanssa... Muistutin että olen töissä enkä jossakin joogarteriitissä ja että lasten isä on, niin, lasten isä. Perheitä on erilaisia ja aika monessa äidin tehtävä on edelleen pyörittää perhettä, vaikka oliskin töissä. Mutta onneksi meillä on kaksi vanhempaa, toinen ottamassa kopin silloin kun toista tarvitaan jossakin muualla. Rannalla auringon la...

Tättis ei ole nukkunut päiväunia naismuistiin, oikeastaan se ei nukkunut päiväunia koskaan ellei se ollut tosissaan kipeänä joten kun eilen löysin nukkuvan tytön sängystään alkuiltapäivästä silitin sen poskea ja hymyilin. Annoin sen nukkua, olihan takana seikkailuista suurin, ja niin se nukkuikin - kolme kokonaista tuntia. 42:ssa tunnissa ehtii kokemaan ihan kamalasti ja taskuun jäi kaikille tytöille taas kerran kasa muistoja ja elämyksiä alkaen nuotiolla leipomisesta, pakkassäässä ulkona nukkumisesta, jousiammunnasta ja monesta muusta. Lisäjännitystä saatiin päivänvaloon eksyneen lepakon ja puusta pudonneen oravan pelastusoperaatioista. Kukaan muu ei uskaltanut siirtää sen enempää lepakkoa kuin oravaakaan ja kumpikin oli sattunut landaamaan aika hankalaan paikkaan, joten minä sit reippaana tyttönä siirsin ensin lepakon perjantaina ja oravan lauantai-iltana. Lepakot levittävät rabiesta, joten niihin on syytäkin olla koskematta ja peloissaan ne ihan varmasti käyttävä...

Tällä viikolla me valmistaudutaan tulevan viikonlopun partioleiriin, tilaan amazonista pakastekuivattuja ruokia, fleecevuoria Tättiksen saappaisiin, itselleni uudet vaelluskengät ja makuupusseihin lämmittimiä. Käyn läpi varusteita, sadevaatteet, aluskerros, välikerros, lisäkerros, lisäkerros, lisäkerros, ja vaihtovaatteita loputtomiin. Tättis on edennyt elämässään siihen vaiheeseen että sitä mietityttää kauneudenhoidolliset asiat alkeellisissa oloissa eikä se ole ihan vakuuttunut mun vastauksesta että föönin sijasta ehkä kuitenkin vaan lippis päähän. Sähköä siellä kyllä on, mutta siihen se sit jääkin. Ei lämmintä vettä. Ei lämmitystä, me kun ollaan ulkona koko kaksi vuorokautta. Fredde on sitä mieltä että me ollaan ihan hulluja, niin varmaan ollaankin. Leirikeskukseen ajaa meiltä noin vartin. Siis ajatelkaa! Vartti meiltä kotoa! Perillä odottaa miltei pari sataa hehtaaria vaihtelevaa maastoa luonnonvesiä ja sademetsää, kilometreittäin vaellusreittejä, kiipeilyseiniä ja...

Lauantairetki saaristoon. Ulkona on ihan järjettömän kylmä, sellainen meidän kylmä, melkein pakkasella jo iltapäivästä. Sisälläkin on kylmä 17 astetta käy koneella istuessa pian kylmäksi. Istun tekemässä töitä kietoen valtavan torkkupeiton lämpöpatterin kanssa teltaksi ympärilleni, jalassa niin villasukat kuin tohvelitkin. Vähitellen sormet sulaa sen verran että ne taipuu näppikselle. Fredde istuu oman pöytänsä ääressä toppatakissa. Mun lapsi on samaan aikaan koulussa shortseissa ja t-paidassa, sen opettaja nauroi mulle aamulla kun sanoin puolinolona että mä ihan aikuisten oikeesti kannustan sitä järkevämpään pukeutumiseen. Sen oma lapsi on kuulemma samanlainen. Eipä nuo näytä palelevan. Lämmittelemässä peiton alla. On kuitenkin kevät. Puiston puut ovat täynnänsä haikaranpesiä, narsissit ovat nupullaan ja aurinko lämmittää. Suojaisissa paikoissa kirsikat ovat kukassa vaikka minä käärin hortensian pieniä lehtiä säkkikankaalla suojaan pakkaselta. Yhdeksän haikaran...

Partio on ollut meidän perheelle ihan huikea juttu, tai siis tyttöpartio, poikapartiossa jaksettiin pari kuukautta ennen kuin lyötiin hanskat tiskiin kun kukaan ei halunnut lähteä kokoukseen – koska siellä oli niin järjettömän tylsää. Poikien partioryhmässä oli kaksi kokousta kuukaudessa. Ensimmäinen meidän omalle vartiolle ja toinen koko koulun vartioille. Kummassakin istuttiin pöydän ääressä hiljaa, kuunneltiin aikuisten löpinöitä ja sen jälkeen tehtiin tehtäviä hiljaa. Kuusivuotiaitten poikien mielestä muuten ihan järjettömän mielenkiintoista – not – tehdä ristisanatehtäviä pitkän koulupäivän jälkeen. Mutta Tättiksen ihana partio... hauskoja ja mielenkiintoisia projekteja, kiinnostavia kokouksia joissa liikutaan, leikitään ja askarrellaan. Ne on keränneet koiranruokaa löytökoirakodille, istuttaneet koulun pihalle kukkia, ostaneet kouluvaatteita ja reppuja lapsille joilla ei ole varaa ostaa niitä itse. Ne on laatineet kirjeen rehtorille koulunpihan rikkimenneestä keinus...