Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella selkä merkityt tekstit.

nehän osaa vaikka mitä!

Tää viikonloppu on avannut silmät. Kun mä olen kyvytön oikeastaan yhtään mihinkään, löytyy taloudesta yllättäin kolme osaavaa ja ahkeraa apulaista. On tyhjennetty tiskaria, laitettu ruokaa, katettu pöytää, pesty ja lajiteltu pyykkejä... ne on jopa siivonneet leikkihuoneen. Mun lapset jotka ei yleensä tee yhtään mitään. Ainakaan ilman uhkailua-lahjontaa-kiristystä. Nehän oikeesti osaa, jos vaan viitsii... Eilen M laittoi päivällistä, tänään O laittoi meille aamiaisen. K pyykkää kuin kokeneempikin kodinhengetär.  M kävi kaupassa ja valkkasi näin...  Muitten puuhatessa mä teen itse kevään lomaketalkoita. Metatyötä? Kolme lupakaavaketta eläintarhaan, kolme kaavaketta kevättanssiaisiin. Yks setti O:n opettajalle ja toinen paketti koulupsykologille K:n juttuja. Teen sivukaupalla testilomakkeita; Onko lapsi impulsiivinen? Aina, toisinaan, ei koskaan. Kuunteleeko lapsi ohjeita? Aina, toisinaan, ei koskaan. Kysymyksiä on satoja ja osa niistä toistuu yhä uudestaan ja uu...

blogisti on kännissä

Paljon puhutaan raskausvaivoista raskaana ollessa, mutta lapsen synnyttyä katse kääntyy lapseen ja lapsen äidin vaivat unohtuvat. Lukemattomia kertoja on tullut luettua siitä miten synnytyksen palkinto paransi kaiken. Tai sitten ei. Joo okei, kolme raskautta ja niistä viimeisenä monikot – kaksi kolmekiloista jannua viikolla 36, vähän ehkä heviä kamaa kenen tahansa vartalolle. Mutta miten heviä? Distasis recti on tuttu sanapari niille joilla se on, moni ei kuitenkaan ole koskaan kuullutkaan, ja nekin jotka siitä tietävät ajattelevat sitä usein lähinnä kosmeettisena ongelmana. Entä lantionalueen ongelmat?  Valveutuneen, ja ehkä vähän vähemmän valveutuneetkin tietää ettei raskauden jälkeen pidä lähteä treenaamaan vatsaa täydellä teholla, ei vaikka kuinka mieli tekis. Mutta mitä sitten? Kukaan ei ainakaan mulle ole koskaan tehnyt yhdenkään raskauden jälkeen vatsalihastarkastusta, kertonut koska vatsoja voi alkaa tekemään tai jopa sanonut että ongelma saattaa olla ikuinen. Ihan its...

peppuja, rapuja ja lapaluita

K:n tuleva opettaja soitti eilen - tietenkin just silloin kun seisoin keskellä koulunpihaa se ainoa mukana oleva kalenteri korvalla - ja sopi pojan palaverin. Siinä puhelimessa mä sit arvoin et muistanko meidän ohjelman oikein, ja ettei siinä kohdassa nyt jo ollut jotakin muuta, ja ehditäänköhän me varmasti hakemaan M kun sillä ei torstaisin ole baletin takia kotikyytiä ja... Mukautetun opetuksen suunnitelman työryhmä (?) eli IEP team saadaan koolle ensi torstaina. Siellä tulee olemaan K:n tuleva ope, sen erityisope, toimintaterapeutti, koulupsykologi, K ja mä. Kuokkavieraana O. Muistan M:n ekan IEP palaverin ja kuinka armottoman paljon mua jännitti. Nyt ei jännitä... prosessi on tuttu, tiedän mitä on edessä, tiedän keitä kohtaan ja miten hommassa edetään, opekin oli sitä mieltä että tuskin meillä puoltatuntia kauempaa siinä menee, kun prosessi on kaikille tuttu ja eka IEP kuitenkin kirjoitetaan testien ja mun toimittamien raporttien perusteella. Jos mä saan tahtoni läpi, jannu aloitt...