Tahdon Asiat

niitä on taas ainakin satoja tuhansia... Aamulla töissä sirottelen suklaakonvehteja jokaisen työtoverin näppikselle – salaa. Yhdeltätoista ne on selvittäneet kuka on tän Valentinen yllärin takana ja mun sähköposti täyttyy kiitoksista. Myhäilen itsekseni... on perjantai, ja edessä pitkä viikonloppu. Maanantaina on ”President’s Day” – Yhdysvaltain ensimmäisen presidentin George Washingtonin synttärit. Todellisuudessa ne synttärit oli helmikuun 22. mutta kyllä tää vapaa mulle sopii. Sunnuntaina juhlitaan Pyhää Valentinusta, tais siis sitähän on juhlistettu koko kuluva viikko kouluissa ja työpaikoilla, ja sunnuntaina on sitten vuorossa se rakkauden juhla. krookukset kukkii, ja narsissitkin kukkisivat jos se kuistin alla asuva jänis ei kävis niitä syömässä Meillä on virallisen epävirallisesti kevät. Virallinen kevät alkaa kevätpäiväntasauksesta, mutta se ihan oikea kevät alkaa helmikuun puoliväliin mennessä. Pihalla kukkii krookukset, hortensiat kasvattaa lehtiä, ja p...

Pääsiäinen oli, no sellainen pääsiäinen. Täällä se rajoittuu tasan tarkkaan sunnuntaihin. Fredde sairastui lauantain ja sunnuntain välisenä yönä siihen vatsatautiin joka riepotti mua perjantain ja lauantain välillä, ja joka edelleen toimii loistavasti ruokahalun hillitsijänä. Pääsiäisenä Fredde makas sohvalla ja mä pelasin lasten kanssa lautapelejä, tein palapelejä ja kävin munanmetsästyksessä. ihanan hauskaa ja, ah niin laitonta pääsisäispupu tuo hattuihin karkkeja ja kaikkea muuta pientä kivaa K sai 100 palasen palapelin, M kalkkipussin kiipeilyyn ja O tällaisen vihannesten viljelyssysteemin Aamusta kun Fredde vielä nukkui yöllistä tautiaan, me syötiin lasten kanssa pekonia ja pannareita, ja lauman katsoessa Nalle Puhin pääsiäiselokuvaa yläkerrassa, mä avasin tietokoneen ja sieltä nettijumalanpalveluksen. Mikä on kätevämpää kuin päästä välttämään pääsiäisaamun kaaos kirkossa, ottaa pöydälle kuppi kahvia ja mimosa ja kuunnella jumalansanaa omass...

Mihin me jäätiinkään? Ai niin, aaton aattoon. Kinkku meni illalla uuniin ja M vannoi valvovansa siihen että se on valmis. Toisin kävi, M nukahti ennen kymmentä kun joulupöydän kunkku otettiin ulos uunista yhdentoista jälkeen. Kuumasta kinkusta kaavittiin pois kamara ja me käytiin perinteitten mukaisesti siihen käsiksi, kinkkuparka kun taitaa olla parhaimmillaan juuri uunista tulleena. Hiljaisuuden vallitessa me syötiin, ja lopulta Fredde katsoo mua ja yrittää asettaa sanansa jotenkin poliittisesti korrektisti, eli siten etten mä iske sitä haarukalla kämmenselkään; ”Tota, tää on tosi hyvää tää kinkku ja ihan tosi hyvin onnistunut...” – Nii-iiiin. - ”Mut jos nyt oon rehellinen niin tää ei jotenkin oo yhtä hyvää kuin ennen.” – Niii-iii-iiin????!!! Siis yritätkö sä nyt sanoa mulle et sä et halua syödä tätä sikaa jonka olen ensin hakenut tunnin ajomatkan päästä, keittänyt sille liemen, liottanut erilaisissa vesissä viikkotolkulla, ja lopulta hellin käsin paistanut tunnin jos toisenkin? – ”...