Tahdon Asiat

Tervetuloa hölmölään. Jokainen on törmännyt tarinoihin hölmöläisistä, siihen miten taloon kannetaan valoa ulkoa säkissä tai kuinka peittoa voi jatkaa yhdestä laidasta toiseen. Niin... meilläkin taidetaan elää vähän hölmölässä, vai miltäs tämä kuulostaa? Meillä on kolme lasta. Yksi yhdeksänvuotias ja kaksi seitsemänvuotiasta. Se yhdeksänvuotias aloitti ensimmäisen lääkityksensä – rautalisän – joskus kahdenvuoden tietämissä. Selvä. Lapsi saa rautaaa ennen nukkumaanmenoa. Sitten tuli melatoniini, ahdistuslääkitys syömishäiriöön, nukahtamislääke... Joukkoon lisättiin kaksi poikaa ja pojille samoin melatoniinia, ahdistuslääkitystä, migreeninestolääkettä. Lääkelaatikko näyttää kieltämättä aika pelottavalta. Äitinä muistan mitä niille tarjoillaan ja kuinka paljon. Hiljaa kadehdin sitä äitiä joka sanoi ettei ole koskaan ntarvinnut lapselleen reseptilääkettä. Meidän lääkekaappi näyttää apteekin varastohyllyltä. Minä täydennän varastoja vakuutusyhtiön apteekista ja hurjimmillaan purtilot ei...

Joshua Lewis - Komo News Aina silloin tällöin täällä törmää keskusteluun kannabiksesta. Yleensä silloin puhutaan lukioajoista tai yliopistovuosien hurjista juhlista, ja jokainen kerta kun sanon etten ole koskaan polttanut ruohoa on vastaus aina sama; ”Oikeesti?!!!” – Joo, oikeesti. Meilläpäin kun juotiin pussikaljaa ja suovettä. Rivien välistä ymmärrän menettäneeni tärkeän kokemuksen ja riitin. Kasvoin porttiteorian aikana ja terveystiedon opettajan ja koulussa vierailleen poliisin pelottelemana uskon salaa edelleen että ensin ruohoa ja sit kovempaa kamaa. Uskon salaa, koska järki sanoo ettei se kai nyt ihan niin mene, ainakaan aina. Kokeilisinko jos joku tarjoais? Taidan olla niin hyvin peloteltu nössö että jättäisin väliin. Joshua Lewis - Komo News Kun amerikkalaisessa elokuvassa tai telkkarisarjassa pössytellään juhlissa nurkantakana, se on todellisuutta, paitsi ettei enää tartte pössytellä salaa, eikä nurkan takana. Paitsi jos on alaikäinen. Kannabiksen myynti ...

ruusunen siirtyi aamuyöstä meidän sänkyyn Mulla on teoria jonka mukaan kaikki isot laskut tulee aina lauantaipostissa. Etenkin sellaiset laskut, jotka edellyttää toimenpiteitä koska niihin liittyy voimakas ”Täh!!!” aka ”Whaaaaaaaat!” – faktori. Mä uskon et ne lähetetään niin et ne tulee lauantaina, jotta laskun saaja ehtii rauhoittumaan ennen kuin koittaa maanantai aamu ja se laskun vastaanottaja voi kääriä hihat ylös ja ryhtyä puhelinrumbaan. Asioiden hoitaminen vakuutusyhtiöiden ja muiden byrokraattisten instanssien kanssa – lue laskutusosastot – kun vaatii aikaa ja pitkää pinnaa. Eilen meidän vieraat lähtivät kiertämään kaupunkia keskenään. Jannut nukkui melkein yhdeksään ja se sunnuntaina maailmanlopun kohdannut esikoinen porskutteli ruususen unta yli puolenpäivän, nukkuen liki viidentoista tunnin yöunet. Mä käärin heti aamusta hihat ylös ja kasasin eteen päivän ohjelman: Soita vakuutusyhtiöön Soita lastenlääkäriaseman laskutusosastolle Soita uuteen vakuutusyhtiö...

aprillina maitokin on vihreetä... ja vessasta löytyy ylläri leivänpäälle levitetään kotitekoista auringonkukkavoita M:n eväät tiskikone on rikki - TAAS aamiainen ...ja aamukahviseuralainen K valkkaa mulle vaatteet ja pöäivän asu... villapaita ja pellavapaitis - Eileen Fisher, pellavahousut - Bryn Walker lounasseuralaisena oli Taideope täällä pitäis kohta kasvaa tomaatteja, salaattia, kurkkua, vesimelonia, porkkanoita ja viereisessä tynnyrissä perunoita koulu päättyy keskiviikkoisin kahdelta muutkin jonottaa noukkimaan jälkikasvunsa kyytiin täällä on meidän lasten psykiatrin vastaanotto reseptit apteekkiin ...