Siirry pääsisältöön

pikkuinen kullanmurunen, olet kamala

Partioliivin juhlakuntoon saattamiseen tarvitaan viiniä. Näillä läpysköillä kun on tarkka järjestys ja tarkat paikat liivinssä.


Me telttaillaan. Tai oikeastaan minä ja kaksi lasta telttaillaan – olkkarin lattialla, koska kuka nyt tuolla karhujen ja kojoottien seassa nukkuis takapihalla – se kolmas lapsi ulostettiin käytöshäiriön takia teltasta joskus kymmenen pintaan, ja nukuttuaan ensin yläkerrassa faijansa kainalossa se pelaa nyt Minecraftia onnellisena omasta rauhasta. Kaksi telttailijaa nukkuu vielä. Tilanteen autenttisuuden lisäämiseksi alakerran ikkunat on apposen auki ja mä juon aamukahviani villapaidassa – ihan kuin oikealla leirillä. Tosin kahvi tulee keittimestä ja takapuolen alla on tuttu tuoli. Kohta ne mussukat kömpii ulos teltasta ja puolisen tuntia siitä on ihan mahdollista että kaipaan taas maanantaiaamua ja tyopaikan tasapainoista rauhaa. Mun mielikuvissa aamu on sellainen mukavan seesteinen, tehdään yhdessä ja meillä on kivaa... Käytäntö on osoittautunut olemaan huomattavan paljon raadollisempi.

lisää liimattavia partiomerkkejä


Kun jannut oli syntyneet, mä puhuin lastenlääkärille siitä miten inhottava niitten isosisko on niille ja lastenlääkäri hymisi et vuoden päästä pojat antaa jo takaisin ja tilanne tasoittuu, paitsi että pojat ei antaneet takaisin ja isosiskosta kehittyi pikkuvelisadistin lisäksi myös melkoinen diktaattori veljiensä suhteen. Meni vuosi, meni toinen, meni kolmas, neljäs ja viides... diktaattori hallitsi pelolla ja kovalla äänellä, ja omalla tavallaan maassa oli rauha.


huckleberries maistuu mustikalta, näyttää punaiselta mustikalta ja näyttää valtavankokoiselta varpukasvilta.


Tänä keväänä kaksikko on lähtenyt kapinaan ja se on järkyttänyt itsevaltiaan maailmaa suuresti. Se järkyttänyt meidän perheen tasapainotilaa suuresti ja vähentänyt seesteisten hetkien määrää eksponentiaalisesti. Ei pidä ymmärtää väärin, eilen illalla M ja ollipolli pelas varmaan tunnin erilaisia pelejä keskenään keittiön pöydän ääressä. On hetkiä kun ne leikkiikin niin mukavasti, mutta sit on myös niitä aikoja kun jannut liittoutuu, tappaa siskon Minecraftissä ja nauraa kihertää voimattoman raivottaren edessä.

Partiojuhlallisuuksien alkua odotellessa.


Muutos on terve. Me ollaan toivottu ja kannustettukin tätä muutosta jo vuosia. Mutta voi tota prinsessaa. Kukapa nauttisi kiistattoman itsevaltiuden päättymisestä. Kukapa haluaisi opetella demokratiaa ja kokea tappion toisensa perään. Ennen, kun niiltä kysyttiin haluaako ne aan vai been, oli ainakin yks jannuista aina neidin puolella ja näin prinsessa sai tahtonsa läpi.

M saa partiodiplomin


Viime viikonloppuna me oltiin menossa lounaalle. Meksikolaista vai japanilaista? M huutaa raivoisasti ennen kuin kukaan ehtii sanomaan yhtään mitään ettei hän missään tapauksessa syö japanilaista, koska inhoaa kalaa. Mä otan sitä kiinni olkapäistä ja sanon että saa sieltä muutakin kuin kalaa ja raivotar ilmoittaa jalkaansa polkien ettei hän missään tapauksessa tykkää MISTÄÄN mitä sieltä saa, ja me mennään kyllä sinne Meksikolaiseen, vaikka ei hän kyllä ole ajatellut syödä sitäkään. Pojat halaa toisiaan ja ilmoittaa haluavansa japanilaista; sushia ja teriyakia! Sisko heittäytyy jalkakäytävälle tunnetilansa ryöpyttämänä.

partiotyttöenergiaa

Tämä sama kuvio toistuu kaikessa. Illalla se poistetaan ruokapöydästä kun se raivon kyyneleet silmissä ilmoittaa ettei kukaan koskaan laita sellaista ruokaa josta se tykkää, että pojat saa aina kaiken ja kukaan ei koskaan kuuntele sitä, ja ettei se ainakaan syö TÄTÄ! (Tämä on vastasavustettu lohi, ruoka josta se on aina tykännyt). Aamusta iltaan, päivästä toiseen. M meuhkaa ja raivoaa, uhittelee ja uhkailee. Paha vaan ettei se ole enää kätevän kokoinen kaks- tai kolmevee, vaan liki 140cm pitkän huiskea nuori nainen, jonka sisällä on kukistettu kuningatar.

Toisten tyyppien takapihalla on puro johon lohet nousee kutemaan. 


Kauanko vallankumoksen voimalliset aallot pyyhkivät meidän ylitse? Koska me löydetään tasapaino ja demokratia? Fredde on sen kanssa parempi, kunnes siltäkin palaa päreet, sillä kun M päättää heittäytyä hankalaksi ei maailmassa ole sellaista rauhanneuvottelijaa joka saisi tuuliviirin asettumaan, sillä sodassa se kääntää takkiaan tarvittaessa minuutin välein päästäkseen hyökkäämään uudestaan.


Rakas lapsi, juuri nyt, olet parhaimmillasi kun nukut tai kun ikävöin sinua työpöydän ääressä ja muistan seesteiset mielikuvat paremmin kuin todellisuuden. 

K teki lautapelin. Sen nimi on Hi-Ho Gamario ja sen säännöt muuttuu jatkuvasti pelatessa. Voittaja saa nukkua äidin kainalossa tai vaihtoehtoisesti, pusun, halin ja kupin kahvia. Jos häviää saa palkintonsa silti.
Tästäkin M sai aikaan draamaa - vaikkei se edes pelannut. 

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 2)

Kolmen päivän retkellä me kierrettiin neljä koulua. Kouluista kaksi on julkisia yliopistoja ja kaksi yksityisiä. Kouluista yksi oli pieni, kaksi keskikokoista ja yksi suuri. Tämän kuun loppupuolella edessä on vielä retki tytön ykkösyliopistoon ja sen pienempään sisarukseen. Alun perin oli ajatus vierailla vielä osavaltion pohjoisosan julkisessa yliopistossa, mutta kesän retkellä löytyi parempia vaihtoehtoja.  Kouluvierailuilla tutustutaan koulun lisäksi myös paikkakuntaan, jolla koulu sijaitsee. Onhan silläkin väliä minkälaisessa ympäristössä kampus sijaitsee ja onko siellä mitään tekemistä koulun ulkopuolella. Näistä meidän kouluista Tättiksen ykkös- ja kakkosvaihtoehdot sijaitsevat Seattlen alueella. Nämä vaihtoehdot antaisivat tytön asua kotona ja säästää siten asumiskuluissa ja kun työpaikkakin on jo olemassa, olisi kaikin puolin helppoa pysyä täällä kotinurkilla. Yksi kouluista on osavaltion toiseksi suurimmassa kaupungissa, kaksi pikkukaupungeissa ja yksi paikassa, jossa ei o...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...