sitten alkoi koulu

Ilolla ilmoitan, että selvisimme kaikki hengissä ensimmäisestä kouluviikosta. Oli hetkiä, jolloin en ollut ihan varma, ja perjantai-illan koittaessa kaatui meistä viimeinenkin vuoteeseen iltakymmeneltä. Allekirjoittanut tosin etsiytyi täkin alle jo kauan ennen yhdeksää. Kouluvuoden ensimmäinen viikko on aina ollut haastava, tänä vuonna haasteellisuuskerrointa lisäsi edellisistä vuosista koulupiirin tekniset ongelmat, kommunikaatiokatkos kouluterveydenhoitajan ja koulupiirin johdon välillä, yhden lapsen lukionaloitus ja viimeisimpänä se, että minulla oli täällä asiakkaat keskilännestä ja heidän tavoitteensa oli löytää koti kolmessa päivässä. Viikkoon on mahtunut myös maanjäristys, metsäpalojen aiheuttama tuhkasade ja heikko ilmanlaatu. Bring it on!

Koko koulunalkua edeltävän viikon kävin kirjeenvaihtoa kolmiossa lastensairaala-koulu-minä. Koulu halusi lastensairaalan täyttävän heidän kaavakkeensa lapsen lääkityksestä, lastensairaala vetosi hoitosuunnitelmaan ja osavaltion lainsäädäntöön ja äiti raapi päätään. Perjantai-aamuna näytti edelleen siltä, ettei lapsella olisi tämän lomakesopan takia mitään asiaa kouluun koulun alkaessa. Onneksi varttia vaille neljä sain lopulta vihreää valoa koulupiiriltä, ja lapsi pääsi aloittamaan koulunsa suunnitellusti. Vastaavasti sen vanhemman lapsen koululla ei ollut minkäänlaista mielenkiintoa vanhemman lapsen papereihin ja siihen että lapsi kuljettaisi lääkkeitä mukanaan repussa. Kukaan ei ole edelleenkään vastannut mitenkään minun sähköpostiini ja lääkkeet ovat pysyneet lapsen repussa lääkelomakkeiden kanssa. Kuten niin moni muukin asia tässä maassa, tämäkin riippuu sitä kenelle sähköpostisi lähetät, ja miten tämä yksittäinen henkilö haluaa tulkita sääntöä. Kummallakin lapsella on kysymys migreenikohtauksen hoidosta koulupäivän aikana. 

Lasten tulevan vuoden lukujärjestysten, luokkahuoneiden ja opettajien nimien piti tulla koulupiirin sivulle oppilastietoihin perjantai-iltapäivänä kello 16. Pienten vastoinkäymisten, kyynelten ja teknisentuen avulla Tättiksen ensimmäisen lukukauden lukujärjestys saatiin näkyviin. Sen sijaan poikien lukujärjestyksiä odotettiin, ja odotettiin ja odotettiin. Viideltä tuli sähköposti, jossa pahoiteltiin teknisiä ongelmia ja ilmoitettiin että lukujärjestykset saisi vasta ensimmäisenä koulupäivänä. Pojista toinen kohautti harteitaan ja totesi että tyhmää, toinen meni ensin hiljaiseksi ja sai myöhemmin paniikkikohtauksen. Onneksi ne perhanan lukujärjestykset saatiin jokaiselle ennen koulun alkamista ensimmäisen koulupäivän aamuna, mutta viikonloppu oli kieltämättä aika pitkä, kuten odottavan aika usein on. 

Meidän lukio – high school – on periaatteessa nelivuotinen (9-12), mutta osa oppilaista siirtyy kahden vuoden jälkeen college opetukseen suorittamaan korkeakoulututkinnon perusopintoja lukio-opintojen ohella. Tättiksen tavoitteena on olla meidän lukiossa ne pakolliset kaksi vuotta ja sen jälkeen siirtyä joko collegeen tai suoraan yliopistoon. Se heijastuu myös tytön kurssitoiveissa ja ehkä siksi että lukio pullistelee saumoissaan oppilasmäärän takia, niin Tättis kuin hänen ystävänsä saivat aika tarkkaan ne aineet joita toivoivat. Nämä nuoret haluavat suorittaa pakolliset taide-aineet, liikunnan ja kieliopinnot alta pois jotta niitä varten ei sitten tarvitse enää käydä lukiossa muutamalla hassulla oppitunnilla. Koulussa on noin 2.200 oppilasta, heistä 660 aloitti lukionsa tänä syksynä. Rehtoreita koulussa on neljä, oppilaanohjaajia kahdeksan ja lisäksi dekaani. Aineopettajia koulussa on 106. Erityisopettajia koulussa on yhdeksän, psykologeja kaksi ja koulunkäyntiavustajia 17. 

Lukiolaisen koulupäivä alkaa 7.30 ja päättyy keskiviikkoa lukuun ottamatta 14.20. Keskiviikkoisin koulupäivä päättyy jo 12.30. Koulupäivän aikana on seitsemän varsinaista oppituntia ja sen lisäsi aikaa tavata opettajia, osallistua kerhotoimintaan, suorittaa rästihommia tai käydä juttelemassa vaikka oppilaanohjaajan kanssa. Lukiota käydään kurssimuotoisena ja jokaisen lukujärjestys on omanlaisensa palapeli. Tättiksen lukujärjestys näyttää tältä:

• P1 Maailmanhistoria – laaja kurssi
• P2 Algebra 2 – käytännössä lukion 3. vuoden kurssi
• P3 Liikunta ja terveystieto
• P4 Biologia – laaja kurssi
• P5 Englanti – laaja kurssi
• P6 Espanja 2 
• P7 Graafinen suunnittelu

Tämän vuoden jälkeen Tättis on suorittanut pakolliset kieliopinnot, pakollisen terveystiedon ja mukavan osan taide- ja ammattiaineopinnoistaan. Seuraavana kouluvuotena on mahdollista jatkaa AP-kursseilla tiedeaineissa, englannissa ja historiassa. Matematiikassa voi jatkaa joko tavallisella, laajalla matematiikalla tai AP matematiikalla. 

Pojat palasivat yläkoulun keskimmäiselle – seitsemännelle – luokalle. Myös yläkoulu käydään kurssimuotoisena ja kuten lukiossakin kurssit jakautuvat neljään kvartaaliin. Englantia, yhteiskuntatieteitä, tiedeaineita ja matematiikkaa opiskellaan kuitenkin koko lukuvuosi. 

Poikien lukujärjestykset näyttivät tältä:

• P1 Fitness (yksi kolmesta liikunta vaihtoehdosta)
• P2 Tiedeaineet
• P3 Terveystieto
• P4 Matematiikka
• P5 Englanti
• P6 Yhteiskuntatieteet

• P1 Tiedeaineet
• P2 Koodaus (valinnainen)
• P3 Matematiikka
• P4 Keramiikka (valinnainen)
• P5 Englanti
• P6 Yhteiskuntatieteet

Poikien ainoa yhteinen opettaja on tällä hetkellä tiedeaineiden opettaja. Keväällä jälkimmäisellä jannulla on edessä pakollinen liikunta-aine ja terveystieto. Koulupäivä alkaa 8.25 ja päättyy keskiviikkoa lukuun ottamatta 14.55. Keskiviikkoisin koulupäivä päättyy 1.35. Kuuden oppitunnin lisäksi koulupäivän aikana on neljästi viikossa myös flex ja se on tarkoitettu samoin kuin lukiolaisilla rästihommien tekemiseen, kerhotoimintaan tai esimerkiksi puheterapiaan. Monessa muussa koulussa terapia-aika on pois valinnaisaineista. 

Yläkoulussa on vajaat 900 oppilasta, kaksi rehtoria, kaksi oppilaanohjaajaa ja dekaani. Aineopettajia koululla on 34 ja lisäksi neljä erityisopettajaa, psykologi ja yhdeksän koulunkäyntiavustajaa. 

Meidän lasten koulut ovat niitä niin sanottuja hyviä kouluja, hyvissä koulupiireissä. Se heijastuu valinnaisaineitten määrään, opetuksen tasoon ja oppilaiden koulumenestykseen. Näistä nuorista vain kourallinen ei jatka seuraavassa kouluasteessa. On alueita joilla koulunkäynti näyttää varsin erilaiselta, lukioita joista valmistuu ajallaan kolmannes oppilaista kun meillä valmistujia on 95%. Meillä lukion voimakas akateeminen painotus näkyy toki myös käänteisesti, nuorten stressinä, ahdistuneisuushäiriöinä ja loppuunpalamisena.