Ja tuli ihana
joulu ja joulun jälkeen – nyt on joulun jälkeen – asiaan kuuluva jouluähky,
joka johtaa meillä aina siihen että joulu on kuusta lukuunottamatta korjattu
pois. Tänä vuonna se iski tapaninpäivän iltana kun kuiskasin salaa Freddelle
että tää jouluroipe saa mut hermostumaan... samoihin aikoihin joululaulut
vaihtuivat takaisin muuhun musiikkiin.
kyllä sille tarjottiin rukkasia muttei kelvannut |
Aattoa edeltävän
aamuna vetäisin jalkaani ne buutsit jotka ovat saaneet levätä hyllyssä pidemmän
aikaa. Jotenkin ne vaan tuntui sopivilta rentoon päivään ja kylmään ilmaan. Ensimmäisessä
kengässä oli legoja, toisessa muhkeampi yllätys. Puolessatoista vuodessa
koirankakka muumioituu muistuttamaan jäniksenpapanoita, saapaskakkaaja Roistokoiramme
iski vielä kerran. En ottanut kuvaa – olis pitänyt.
Joulukirkossa on
aina jotakin maagista, ystäviä, tunnelmaa, kynttilöitä ja musiikki. Tättis
kysyy multa jokainen joulu, saako se ruveta käymään aikuisten
jumalanpalveluksissa joulukirkossa ja sit se jää, vaikka saishan se.
Aattoiltana,
päivällisen jälkeen avataan ne lahjat jotka on olleet siinä keittiön pöydällä
odottamassa. Ne on siirretty kuusenjuurelle ja yllättäin Marttakin jättää ne
rauhaan. Ollipolli on kiitollinen lahjansaaja huokaillessaan asiaankuuluvasti
ihastuksesta ja todetessaan pyjamapaketista että tällaista hän on koko elämänsä
kaivannut. Isoisältä tulee ratsastustunteja ja kartingkoulua.
tulee se joulurauha täälläkin |
Kun lauma on
saatu sänkyyn odottamaan joulupukkia alkaa joulupukilla hommat autotallissa.
Perjantaina vietin siellä jo jokusen tovin kavereineen paketoimassa ja Fredde
selitti laumalle naama peruslukemilla ettei autotalliin voi nyt mennä kun mutsi
haluaa olla siellä yksin, alasti. Kun mä tuun lopulta sisälle kaikki kolme
kysyy multa silmät pyöreinä et miks mä halusin olla alasti autotalissa? Fredde
kikattaa kippurassa keittiössä kun mä yritän selittää mahdollisia syitä moiseen
käytökseen. Mutta takaisin aattoyöhön, ja joulupukin pikkuprojektiin joka
yllättäin löytyi laatikosta lähes atomeina. Ohjeissa luki kannustavasti että
kasaamiseen menee neljästä viiteen tuntia ja mä ketselin kelloa kaivaten
vuodettani, käärien hihoja ja kaataen lasiin lisää viiniä. Erilaisten ruuvien
ja muttereitten lajitteluun meni vartti. Jossakin vaiheessa me tiedostetaan
että me joudutaan purkamaan hökötyksestä jalat irti jotta me saadaan se sisään,
saati aikanaan yläkertaan.
Lopulta
joulupukki on käynyt. Maito on juotu lasista, keksit murustettu ja kaikista
kahdeksasta porkkanasta haukattu pala. Kuusi loistaa valoaan ja kuusen juurella
on kasa paketteja odottamassa.
Tättis herää
keskellä yötä ja tulee kertomaan tarkistaneensa joulupukkipukkisovelluksesta
että pukki on jo palannut takaisin pohjoisnavalle ja näinpä meillä on varmasti
jo lahjoja alakerrassa. Katson kelloa, se on kaksi. Olen nukkunut vajaan tunnin
ja yritän kuulostaa mahdollisimman ystävälliseltä kertoessani tyttärelleni että
on yö, ja että minä nukun nyt, eikä me tasan tarkkaan avata yhtään lahjaa
keskellä yötä. Närkästynyt lapseni siirtyy jonnekin muualle odottamaan aamua.
Lopulta Fredde ja minä herätään yhdeksän aikaan kaikkien muiden vielä nukkuessa
ruususen untaan. On jouluaamu.
tätä me koottiin tovi jos toinenkin jouluyönä |
satumetsän taikaa - ei tullut meille valkoista joulua aaton aaton pyrystä huolimatta |
Kommentit
Lähetä kommentti