Siirry pääsisältöön

arkisia omalaatuisuuksia

Kun jossakin - siis ihan missä tahansa - asuu pidempään alkaa kaikki se mikä alussa näytti ja tuntui kummalliselta olemaan itsestään selvää. Vuosi vuodelta on yhä vähemmän ja vähemmän asioita joita kaipaa sieltä alkuperäisestä kotimaasta, ja katse sokeutuu niille erilaisuuksille. Mikä sitten on toisenlaista? 


Sähkö


Sähköjohdot kulkevat pylväissä maanpäällä. Viritykset ovat enemmän tai vähemmän sekalaisen oloisia, mutta kieltämättä niitä lienee helpompaa korjata maanjäristysten jälkeen kun ei tarvitse kaivaa. Sähkökatkokset ovat arkipäivää tuulisella tai sateisella säällä, ja meidänKIN autotallissa on ollut agregaatti jo vuosia. 


Pistorasiasta tuleva virtaska on 110V, riittää virkistämään muttei varsinaisesti ole vaarallista. Myös pistorasiat ovat toisenlaisia ja ne elektronisten sähkölaitteitten pistokkeet omanlaisensa kokemus. Metallikieliä kuin voi väännellä haluamaansa asentoon ihan vapaasti. Vain maadotetut pistokkeet ovat tukevampaa tekoa. 

Kielet voi näppärästi taivuttaa takaisin jos ovat päässeet vääntymään. 


 Mittayksiköt


Mittayksiköt poikkeavat metrisestä järjestelmästä ja vuosien varrella on oppinut käyttämään näitä paikallisia puhuttiin sitten ruuanlaitosta tai lämpötiloista.

Lämpötilassa on muutama hyvä nyrkkisääntö matkailijalle. 32F on 0C, 68F on 20C ja 82F on 28C. Hellan lämpöasteikko on vähän lämpimästä kuumaan - low, medium, high - ja meidän iankaikkisen vanhanaikainen pesukonekin pesee asteikolla; kylmä, viileä, lämmin ja kuuma. Kaikkeen tottuu sanoi pässi kun päätä leikattiin.


Autoilu


Autotalliin on suora yhteys kotoa. Monissa perheissä autotallin virka on olla yleinen romuvarasto, kuntosali tai "man cave", mutta sellainen on kuitenkin kaikilla - yhdelle, kahdelle, kolmelle... kuudelle tai useammalle autolle.

Tutkanpaljastin tekee elämästä ja autoilusta helpompaa, ja on vieläpä täysin laillinen. Parempi tutkanpaljastin ei juuri tee virheitä ja varoittaa normitutkien lisäksi liikennevalokameroista, lentokonetutkista ja monesta muusta.


Liikennemerkit näyttävät erilaisilta kuin euromantereella. Aikanaan, ysärin alkupuolella kun me Fredden kanssa automatkailtiin täällä länsirannikolla me ei koskaan keksitä mitä tarkoittaa "ped xing" - pedestrians crossing. Kuvassa "trail xing" - trail crossing - ulkoilureitin kadunylityspaikka ratsukoille, pyöräilijöille ja jalankulkijoille.


Katujen nimeäminen. Avenuet kulkevat etelästä pohjoiseen ja kadut idästä länteen. Numerot alkavat uudestaan kaupungin vaihtuessa, ja talot numeroidaan lähimmän risteävän kadun ja avenuen mukaan. Meidän lomakaupungissa Seasidessa on numerot korvattu kirjaimilla keskustasta etelään ja aloitetaan A-kirjaimesta; Avenue A, Avenue B, Avenue C... Me ollaan asuttu L, S ja U:n varrella.

Tietyömaalla on aina lippumies. Lippumies pitää huolta siitä että liikenne sujuu ja kaikki pääsee.


Jos ei huvita etsiä parkkipaikkaa voi täräyttää autonsa valet:in ja joku pysäköi sen sun puolesta. Palvelu löytyy kaikista paremmista ravintoloista, useimmista ostoskeskuksista, sairaaloista, hotelleista ja monesta muustakin. 


Juoma


Aina tarjotaan juotavaa. Siis aina. Vettä, limua, mehua, olutta, viiniä, kahvia tai teetä. Sitä tarjoillaan niin työhaastattelussa, lääkärin odotushuoneessa kuin kotosallakin. Kouluissa niin oppilailla kuin opettajillakin on edessään vesipullo, ja usein opettajalla myös kupillinen kahvia. Kahvitauko on aina ja kaikkialla eikä suinkaan rajattu välitunteihin opettajainhuoneessa.

Jääkaappi autotallissa herätti alkuun ihmetystä ja sitten ihastusta. Nykyään meilläkin on se vanha jääkaappi autotallissa, ja se on täytetty - juomalla. Tulijalle esitetään kysymys; haluatko jotakin juotavaa?


Koti


Tiskiharja ei ole tiskiharja vaan varrellinen pesusieni. Vuosia ostin tiskiharjani ensin Suomesta, sitten Ikeasta. Nykyään tää tuntuu jo ihan passelilta käteen, oikeastaan paremmalta kuin se perinteinen harja. 


Kodeissa on harvemmin varsinaisia eteisiä, tuulikaapeista puhumattakaan. Meillekin tullaan sisään suoraan olohuoneeseen. 


Kierrätys on ilmaista ja roskista maksetaan. Roska ja kierrätysauto käy kaappaamassa lastin portinpielestä. Kuvassa useamman viikon kierrätysroskat, kun lumipäivien takia yksi kerta jäi välistä. Kierrätykseen laitetaan pahvit, paperit, muovit, pullot ja tölkit. Kierrätyskeskuksessa ne lajitellaan sit oikeisiin osoitteisiin. On meillä kolmaskin roskis, se on puutarha- ja biojätteelle. 


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

rahat on loppu, mutta myydään volvo

Hesarin kolumnisti ravistelee suomalaisia amerikasta käsin. Tällä kertaa aiheena oli peruskoulu. Kommenttikentässä ollaan takajaloillaan ja pyritään dissaamaan kolumnistin kirjoitusta oikealta ja vasemmalta, osa kutsuu suoraan jopa idiootiksi. Välissä muutama kannustaa ja tukee. Jokainen ulkosuomalainen tietää ihan hyvin ettei suomalaisen yhteiskunnan epäkohtiin saa puuttuua ulkoa käsin. Ei vaikka joskus täytyy mennä kauas nähdäkseen lähelle. Vain suomessa asuva suomalainen saa arvostella suomen terveydenhuoltoa, koululaitosta tai verotusta. Ulkosuomalaisen tulee kiittää ja kumartaa, ymmärtää että on lottovoitto syntyä Suomeen. Vaan onko se ihan oikeasti lottovoitto? Miksi niin moni lähtee? Miksi niin moni niistä lähtijöistä palatessaan päättää lähteä uudestaan; ”heti kun vaan voi!” Miksi niin moni lähtijöistä tietää jo lähtiessään ettei aio palata? Miksi ulkosuomalainen ei halua asua Suomessa, vaan tyytyy kärräämään lomiltaa mukanaan kalliita desingnesineitä ja vaatteita? Miksi?...

mitä suomi ajattelee?

Pakolaiskeskustelu riehuu Suomessa marginaaliryhmien heitellessä ilotulitteita, kiviä ja polttopulloja. Toisaalla suljetaan raja ihmismuureilla. Media mässäilee tapahtumilla, kuin silläkin että pieni ryhmä niistä pakolaisista haluaa kivempaan paikkaan tai osoittautuu rikollisiksi. Kaksi pientä ryhmää. Paljon näkyvyyttä. Myös kansainvälisessä mediassa. Toisaalla hiljainen osa kansalaisia auttaa, antaa omastaan ja tekee vapaaehtoistyötä sen saman pakolaisryhmän hyväksi. Joku älähtää että ne tulee huvikseen, paremman elämän toivossa ja toinen muistuttaa että harva haluaa jättää kotiaan ihan vaan huvin vuoksi. Ei Suomikaan sentään niin ihana maa ole. Siinä ääripäitten välissä on hiljainen massa. Se joka hiljaisesti hyväksyy tain hylkää. Se ryhmä joka ei äänekkäästi vastusta sen enempää kuin puolustakaan. Haluaisin tietää mitä se hiljainen massa ajattelee. Haluaako Suomi oikeasti avata vai sulkea ovensa? Pelkääkö Suomi oikeasti monikulttuurisuutta? Uskooko Suomi oikeasti et...

Konsensus Kari

sunnuntaina me syödään pullaa Itku pitkästä ilosta, paha paljon nauramasta. Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee. Mies se tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta. Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla. Vaatimattomuus kaunistaa. Suomalainen asenne elämään on kurinalainen. Kärsimyksen kautta päästään voittoon ja kurinalaisuus palkitaan. Arjen kuuluu tuntua harmaalta ja arkiselta, sillä ilman harmautta ei juhlakaan tuntuisi juhlalta. Vaikka kasvava osa suomalaisista ei tunnusta uskontoa, eroaa kirkosta ja haluaa pysyä kaukana jumalasta, varjostaa suomalaista ajattelua ja kulttuuria edelleen luterilaisuus, tietynlainen tarve itsensä rankaisemiseen, askeesiin ja kieltäytymiseen. Oli sitten kyse liiasta kivasta, liikunnasta, sokerista tai mistä tahansa mukavasta. Martta mahtuu edlleen syliin Hyvä ihminen syö puolukoita ja ruisleipää. Hyvän ihmisen lapset eivät syö sokeria, lisäaineita, väriaineita tai oikeastaan mitään muutakaan kivaa. Hyvän ihmisen lap...