ihan paska mutsi

Lammen jää oli jäätynyt. 

Aina säännöllisesti syyllistyn siihen samaan harhaan kuin kaikki muutkin, katsomaan somesta minkälaista muiden elämä on. Miten tasapainoista, hauskaa ja ihanaa. Lasten riitely ei kantaudu someen laitetuista kuvista, sieltä näkyy vain ne ihanat hetket kun kaikilla on ihan saatanan hauskaa – anteeksi. Mulla on ystäväpiirissä useampikin ammattikotiäiti, sellaisia joilla on vain kouluikäisiä lapsia mutta erilaisista syistä elämän sisältö on edelleen kodista ja lapsista huolehtiminen. Osa niitä jotka ihan aidosti nauttivat lastensa kasvattamisesta. Niistä yhteisistä askarteluhetkistä, leipomisesta lasten kanssa ja pulkkamäestä. Olen aika kateellinen. En osaa. En jaksa. En halua.

Joulukirkossa oli niin rauhaisaa - not.

Toinen osa on niitä äitejä jotka kolmantena lomapäivänä googlailee sisäoppilaitoksia ja odottaa silmät kiiltäen että kello olisi riittävän paljon viinipullon korkkaamiseen. Alkoholisteja? Ei. Äitejä joille 24/7 samassa tilassa armaitten lapsukaisten kanssa on vaan liikaa. Alkoholisti tuskin avoimesti ilmoittaa odottavansa että saa kaataa itselleen liian paljon viiniä lasiin. Koska on selviytynyt taas yhdestä päivästä. Kesällä ne voi käskeä ulos. Talvella on pimeää, kylmää ja märkää.

Tättiksen lumiukko.

Lapset on nyt olleet joululomallaan kohta puolitoista viikkoa, ja meidän elämä on yhtä auvoista piparitaloa – not. Me ollaan itseasiassa pärjätty oikein hyvin. Talo on edelleen pystyssä ja rakkauttakin riittää. Joulu purkautui yhdellä sellaisena vipeltämisenä että lopulta anelin että se pelais vähän lisää Xboxia. Toinen itki ja kiukutteli, kolmas nyt ei juuri heilahda yhtään mistään. Ei edes siitä että mutsi huutaa niin että koira piiloutuu pöydän alle ja räkä lentää.

Mutta miksi äiti on niin vihainen? Kun se ei kestä. Se ei kestä sitä että joku roikkuu sen hihassa koko ajan. Pelataanko peliä? Eikö me pelattu jo ainakin 28 peliä? Haluatko piirtää? En. Tuutko rakentamaan. Mulla on töitä. Se ei kestä sitä että yksi viheltää, toinen laulaa ja kolmas kysyy viidettä sataa kertaa kumpi on parempi Herimione Granger vai Katniss Everdeen. Entä mikä on vähiten suosikkinäyttelijä? Kirjailija? Ohjaaja? TV-sarja. Mutsi huutaa että ihan vitun sama. Äiti ei ole vihainen. Äiti ei halua olla joululomalla. Äiti haaveilee lähtevänsä toimistolle, siellä ei varmaan olis ketään. Siellä olis ihan hiljaista ja kuulis omat ajatuksensa. Äiti laittaa kumpparit jalkaan, eikä vastaa kun kolme ääntä kysyy mihin mutsi on menossa ja voisko ehkä tulla mukaan. Ei voi. Tulla mukaan. Äiti haluaa mennä ihan yksin metsään, kannon nokkaan istumaan. Sitä ottaa päähän ettei matkaan sattunut muovipussia jolla istua kannon nokassa. Kaikki on lumista ja märkää. Sulais jo pois. Kun lammen toisella puolen iso seurue nauraa äiti miettii etteikö täälläkään saa olla rauhassa. Kouluraksan sirkkelin ääni ei häiritse, mutta jos sais olla hetken ilman yhtään ihmistä.

Martta on hyvää ja hiljaista seuraa. 

Lopulta se tulee takaisin sisään. Se hymyilee ja ja sanoo että pelataan vaan. Anteeksi että huusin – taas. Katsotaan vaikka yhdessä elokuva. Kyllä minä rakastan teitä ihan kamalasti.

Paska mutsi. Alle viikko koulun alkuun. 

Viereisessä puussa palokärki etsi evästä. Se oli ihan jees.