Siirry pääsisältöön

vadelmia ja jalapenoja

Mun rakkaat, lahjaksi saadut Marimekon kauppakassit.



Ai mitä me ostetaan ruokakaupasta? No se vähän riippuu kaupasta ja viikosta, niin ja mielentilastakin. Kiireen määrästä ja mielentilasta se ehkä eniten riippuu, kun me ei olla kovin suunnitelmallisia syöjiä ja niitä vähiäkin suunnitelmia elämä välillä heittelee sinne ja tänne, kuten eilen illalla kun päädyin vähän yllättäin partiokokoukseen ja ruuanlaitto venähti iltakahdeksaan. Oltiin pahasti myöhässä ajatellen sitä alunperin suunniteltua päivällistä jonka valmistamiseen olisi helposti vierähtänyt tovi jos toinenkin ja lautaselta löytyi lopulta kotoisasti pastaa ja jauhelihaa. Muutama viikko sitten meillä elettiin sattuman kaupalla italianviikkoa, lasagnea, pizzaa, pastaa ja viimeviikolla jämähdettiin etelänaapurin ruokiin ja syötiin niin burritoja kuin tacoja ja nachojakin. Punaisena lankana tällä kertaa tarjouksessa ollut possunpaisti jonka haudutin uunissa pitkän kaavan mukaan mausteena vihreät chilit ja enchiladakastike. 


Lauantaina syötiin ruuaksi raclettea, helppoa ja mukavaa seurusteluruokaa.

Sunnuntaiaamiaiseksi oli tuoreita hedelmiä, paistettua luomukinkkua, röstiperunoita, munakokkelia ja vastaleivottuja vadelma-valkosuklaaskonsseja. 

Yhdysvaltain länsirannikolla ruuan hinta vaihtelee kaupasta riippuen ja siinä missä meidän viisihenkisen perheen ruokiin kuluu keskimäärin $1.100 kuukaudessa, voisi perheen ruokkia helpostikin puolella tästä rahasta. Toisaalta ruokaan voisi käyttää yhtälailla myös kaksinkertaisen tai jopa kolminkertaisen määrän rahaa valitsemalla toisen kaupan ja toisenlaiset tuotteet. Tämä tekee vertailusta vaikeaa, tai siis siksi meidän ruokakorin hinta ja sisältö kertoo enemmän meidän perheestä ja kulutustottumuksista kuin yleisestä hintatasosta tai ostoskulttuurista. Täällä meidän mäellä perheen keskitulo (mediaani) on $130,583 vuodessa ja 28.1% talouksista tulot ylittävät $200,000 vuodessa . King Countyn alueella vastaava lukema on $78,800 (11.8% suurituloisia) ja naapureissa Pierce Countyssa keskitulo on $64,434 ja Snohomish Countyssa $78,716. Koko maan tasolla talouden keskitulo on $57,617. 




Viimeiset possut menivät tähän riisipataan johon tuli riisin ja possun lisäksi papuja, paprikaa, maissia, tomaattia, chiliä, okraa ja korianteria. Kylkiäisenä paahdettuja jalapenoja ja maustamatonta luomujugurttia. 


Meidän naapurustosta löytyy yksi alueen parhaista ruokakaupoista. Niin hyvä, että moni ajaa sinne erikoistuotteiden perässä matkankin päästä. Kauppa ei ole halvin muttei kalleinkaan. Valikoima on loistava ja sitä mitä ei ole tilataan, vaikka noin keskimäärin kaikkea kuitenkin on, salmiakista merilevän kautta hummereihin. Ymmärrettävästi valtaosa ruokaostoksista tehdään tässä lähikaupassa, koska se nyt vaan on kätevää. Tietyt asiat ostetaan Costcosta, isojen pakkausten laatikkomyymälästä, mutta kun sekin sattuu olemaan melkein kulman takana voi sieltä käydä ohimennessään hakemassa vaikka grillibroilerin samalla kun tankkaa bensa-asemalla.

Mutta mitä meillä sitten ostettiin? Mitä maksavat banaanit, maito tai kananmunat?

Kävin viikon aikana kolmessa eri ruokakaupassa, tai oikeastaan Fredde hoiti sen tukkukeikan ja kuvasi siellä mulle sieltä ostettavien tuotteitten hintoja. Minä kävin lähikaupassa ja toimiston läheisessä kaupassa. Syön lasten kanssa yhdessä useimmiten lämpimän aamiaisen, koulussa kolmikko valitsee eväät ylitse maksullisen kouluruuan ja me aikuiset ostetaan lounasta tienpäällä. Päivällistä syödään kotona viidestä kuuteen kertaan viikossa. Kaupasta tarttuu siis mukaan ainekset aamiaiseen, lasten lounaisiin ja välipaloihin ja illalliseen. Ainakin kerran viikossa käydään ulkona syömässä.

1 taala oli eilen 0.9 euroa


Perheemme on sellainen tavallinen sekasyöjäperhe ja päivällisellä on miltei poikkeuksetta joko lihaa, kanaa tai kalaa. Pyrin kuitenkin ostamaan nekin luomuna. Sekä luomu että lähiruoka on meille tärkeitä asioita. 

Meillä syödään paljon marjoja (mansikoita, mustikoita, karhunvatukoita) sillä niitä on tarjolla ympäri vuoden edulliseen hintaan. Vadelmia löytyy jääkaapista miltei aina. Muita kotiin päätyviä hedelmiä ovat keltaiset kiivit, banaanit, mangot, appelsiinit, greipit, persikat, omenat ja tähän aikaan vuodesta klementiinit. Vihannespuolelta koriin hyppii erilaisia chilejä ja paprikoita, tomaatteja, sipulia, yrttejä, pikkuporkkanoita, salaatteja ja satunnaisesti perunoita. 

340g vadelmia tarjouksessa $2.99. Ostin muutaman rasian aamiaiseksi.


Jalapenot $1.99 pauna eli $4.40/kg

Toisin kuin monessa muussa osavaltiossa tai maassa meillä ruokakaupasta löytyy paitsi mittava valikoima viinejä ja oluita, niin myös laaja valikoima erilaisia viinoja; viskejä, ginejä, konjakkeja, brandyja, rommia, vodkaa ja liköörejä. Alkoholia voi myös myydä niin alessa kuin kanta-asiakastarjouksenakin. Esimerkiksi viineistä saa usein vielä ylimääräisen alennuksen jos ostaa kuusi pulloa kerralla. 



Myös apteekkiasiat hoituvat ruokakaupassa käydessä oli tarve sitten käsikauppalääkkeille tai reseptilääkkeelle. Sata tablettia Panadolia maksaa tarjouksessa $5.79 ja isompaan päänsärkyyn voi ostaa 1,000 buranaa yhdeksällä taalalla. Viikon kuluessa hain apteekkihyllystä niin käsikauppa- kuin respetilääkkeitäkin erilaisiin tarpeisiin. Tavallisten kipulääkkeitten lisäksi apteekkinurkkauksesta löytyy myös vitamiineja, luontaistuotteita ja homeopaattisialääkkeitä. Oma hyllynsä on varattu kainalosauvoille, rollaattoreille ja sidetarpeille.



Sieltä tukkukaupasta meille ostetaan niitä asioita joita kuluu enemmän, kuten maitoa, munia ja kahvia. Olen perheen ainoa kahvinjuoja ja keitän kahvini Keurigin kapselikeittimellä joten ostan kompostoituvia kahvipatruunoita sata kerrallaan. Samasta paikasta ostetaan muroja pahan päivän eli sen satunnaisen kiireisen aamun varalle, oliiviöljyä, pyykinpesuainetta, konetiskiainetta ja esimerkiksi vehnäjauhot leivontaan.

Tämä postaus on tehty yhteistyöpostauksena muitten Ulkosuomalaisten Blogien kanssa. Muiden ruokakoreista voit lukea alla olevista linkeistä:


Luomumaito ostetaan pahvilaatikossa josta löytyy 3 puolen gallonan tölkkiä. Kärryyn tulee ladottua yleensä muutama pahvilaatikollinen kerralla ja niille löytyy tilaa autotallin jääkaapista. 

Luomumunia menee vähintään se 24 munan laatikollinen viikossa eli niitäkin kannetaan kotiin tukusta.

Sata kuppia kahvia. Sillä ei mun kulutuksella kovin pitkälle pötkitä, mutta riittää se sentään noin kuukauden. 


6 litraa oliiviöljyä $26.99 eli $4.50/litra


6.2 litraa pyykinpesuainetta  ($2/litra) ja sillä huitelee 210 koneellista pyykkiä.



Kommentit

  1. Hei hienoa, kiva postaus. Nää on just nämä asiat mitkä kiinnostavat. :) Kohta laitan omani tulemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa! Kivaa että kiinnosti kun yritin viimeiseen saakka välttää sitä että tästä tulee sellainen luettelomainen tylsä numerojuttu.

      Poista
  2. Ihana tuo käsisauvoin varustettu apteekkiosasto :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin, kas jokaiselle jotakin. Aikanaan mursin jalkani ja lääkäriasemalla sanoivat että käyt sitten ostamassa kaupasta sauvat. Olin vähän hämmentynyt kun tarkensivat että kyllä miltei kaikissa ruokakaupoissa nyt kainalosauvoja saa.

      Poista
  3. Kiva nähdä myös kuvia kaupoista. Itse napsin vain hintoja muistaakseni pari kuvaa ja sain närkästyneitä katseita, vaikka kamera oli melkein kiinni kananmunnapaketissa...sveitsiläiset on tosi tarkkoja yksityisyydestään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah! Täällä taas on niin tavallista että kaikki kuvaa kaikkialla, niin tavallista että lääkärissä seinällä on kyltti jossa pyydetään ilmoittamaan hoitohenkilökunnalle jos haluaa kuvata vastaanotolla.

      Poista
  4. Mustakin kauppakuvat on kivoja, saa jotenkin paremman kuvan siitä ostosympäristöstä ja tuo teidän viinipuoli on kyllä kadehdittava! Leipä tuntuu hinnakkaalta, tosin ei täälläkään erikoisleivät ole halpoja, ainoastaan perusranskis jota ei tule ostettua juuri koskaan. Tuo on ihan tosi, että viikoissa on meilläkin iso ero ostoksissa fiiliksen, aikataulujen ja sen suhteen, milloin tarvitsee hankkia jotain isompia satseja kuten riisiä, linssejä ja vessapaperia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä leipä on kallista ja halpaa, no halpaa valkoista paahtoleipää jossa aika roimasti sokeriakin mukana.

      Viiniosastot on täällä viiniosavaltiossa kattavia ja samoin olut, kasvatetaanhan täällä valtaosa koko maailman humalasta. Alkoholi noin yleensäkin on halpaa ja suhtautuminen alkoholiin poikkeaa paljon suomalaisesta.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion tehdä a

2.000

On ehkä osuvaa, tai sitten ei, että kahdestuhannes kirjoitus keskittyy suomen kieleen ja vähän suomalaisuuteenkin. Siihen kauniiseen ja rakkaaseen, kieleen jota minun omat lapseni eivät puhu. Kieleen, joka minun lasteni mielestä on lähinnä aika sekava, sillä miten kukaan voi tietää onko kuusi tulessa vai kakussa kuusi siivua. Näiden vuosien aikana olen todennut että on aiheita jotka kiinnostavat lukijaa vuosi toisensa jälkeen. Sellaisia ovat koulujärjestelmä, ihan tavallinen arki ja sitten juuri tämä, kysymys lasten kielitaidosta ja meidän kotikielestä.  Ylläoleva keskustelu käytiin meidän ystävien teinin kanssa. Nämä lapset ovat syntyneet Suomessa, molemmat vanhemmat ovat suomalaisia ja lapset ovat käyneet suomikoulua vuosia. Silti englanti on heilläkin se vahvempi kieli.  Tämä ja monia samankaltaisia keskusteluita käydään niissä perheissä, joissa lapset kasvavat kaksi, tai useampikielisessä kodissa, maassa, jossa valtakieli ei ole suomi. Mitä vanhemmaksi lapset kasvavat sitä enemmän

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena.  Kaskadi