Siirry pääsisältöön

harrastuksia?

Uusi vyö. 



Mä oon nyt miettinyt tätä jokusen päivän. Miettinyt meidän elämää, ja sitä mikä lisää ihan vaan mun arjen haastetta. Miettinyt siltä kannalta, että meidän perheessä ei ole harrastuksia jotka veisi kaikki viikonloput, ne viikonloput vie yleensä ainakin osittain ihan mun työ, ei jalkapallokentän laidalla seisominen. Meillä on muutenkin vähissä ne harrastukset joissa vaaditaan vanhemman läsnäoloa, Tättis tiputetaan tanssitunnille ja poimitaan sieltä takaisin kolmena iltana viikossa ja Ollipolli taas käy lauantaisin Karatessa. Ei sielläkään olla läsnä. Läsnäoloa vaatii keväisin tanssinäytökset ja satunnaiset vyökokeet. Eihän se nyt ole mitenkään koohtuutonta maailmassa jossa tuntuu että kaikki muut vanhemmat on viikonloput jossakin laidalla, jalkapallokentän, tenniskentän, uima-altaan... laidalla. Me ei olla. Mikä helkkari tässä sitten tökkii? Helpollahan me päästään kun ei tarvitse olla laidalla.

Matkalla... lääkäriin.


Selaan kalenteria. Vaihdan sivulta toiselle ja lasken. Koulun alkamisesta on 38 päivää, ja sen 38:n päivän aikana meillä on ollut 16 lasten lääkäriaikaa. Selaan eteenpäin ja lasken taas, tulevan 38 päivän aikana kalenterista löytyy taas 17 lääkäriaikaa - lapsille. Kolme lasta. Parhaana päivänä vien jokaisen kolmesta lapsesta jonnekin lääkäriin. Akuuttiaikoja, siis sellaisia äkillisestä sairastumisesta tai vammasta johtuvia aikoja on 38:n päivän aikana ollut yksi, sekin taisi olla enemmän sielunhoitoa kuin varsinaista akuuttiin sairauteen liittyvää apua. Niin että jos muut seisoo viikonloput laidalla, mä istun odotushuoneessa. Psykologin, psykiatrin, neuropsykologin, silmälääkärin, neurologin, ihotautilääkärin, kipulääkärin – sellainenkin on, ravitsemusterapeutin, oikomalääkärin. Odotushuoneessa. Istun odotushuoneessa tai ajan matkalla odotushuoneeseen. 32:n arkipäivän aikana 16 lääkäriä, siis periaatteessa lääkäri silleen kolmasti viikossa.

Odotushuoneen lehtivalikoimaa... Useimmiten teen kuitenkin töitä. 


Mietin rahaa. Ihmiset valittaa että harrastukset on kalliita. Onhan ne. Mekin maksetaan melkoisesti karatesta ja neljästä tanssitunnista. Todellisuudessa aika paljon enemmän meillä menee rahaa tähän lääkärissäkäymiseen; terapia $165/kerta, erikoislääkäri $265, ravitsemusterapia $125, oikomislääkäri $145/kuukausi. Onneksi vakuutus maksaa, mutta realiteetti on se että kun me heinäkuussa päästiin sinne omavastuuosuuden täyttymiseen oli meidän omasta taskusta maksettu $7150 ja vakuutusyhtiö oli siinä vaiheessa kaivanut kuvetta jo noin $20.000 verran. Niin että kallista tää meidänkin harrastaminen on. Tosin vakuutusyhtiö kuittaa laskun kokonaan heinäkuusta eteenpäin, että kannattaiskohan tässä tilailla vielä muutama lisää? Ainakin nyt olis hyvä hetki umpilisäkkeen poistoille tai luunmurtumille. Tammikuussa laskuri käynnistyy taas uudestaan ja nyt säästetään taas niitä ensimmäisen vuosipuoliskon maksuja odottamaan tammikuuta. 

Olen taas kerran vähän kateellinen. Kateellinen kaikille niille siellä laidalla. Kateellinen niille joiden lapset käy lääkärissä kahdesti vuodessa. Se kuulostaa aika kivalta.



Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....
Lähetä kommentti
Lue lisää

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...
Lähetä kommentti
Lue lisää

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...
Lähetä kommentti
Lue lisää