Siirry pääsisältöön

marisätkä piikkiä vastaan?

 


Autojono etenee hiljakseen bussiterminaalin parkkipaikalla ja mies huomioliiveissä osoittaa lasermiekallaan mihin suuntaan mennään. Ei siinä kauaa mene, ennen kuin ollaan ensimmäisellä teltalla, muutama hassu minuutti ja laitan maskin naamalle avaten sivuikkunan. Ojennan naiselle lapsen henkilötodistuksen ja nainen tarkistaa että meidän nimi on listalla, kysyy mun vieressä istuvalta nuorelta naiselta ikää kuin varmuudeksi - kolmetoista - ja ojentaa mulle kaavakkeen. Onhan sulla kynä se kysyy, kaivan kynän auton keskikonsolista hymyillen silmillä. Jatkan huomioliivisen laasemiekkatyypin ohjaamana seuraavaan putkeen ja pysähdyn sivuun täyttääkseni saamani kaavakkeen. Annanko lapselleni luvan Covid-19 rokotteen saamiseen? Kyllä. Onko lapsi saanut allergista reaktiota rokotteesta ennen? Ei. Onko lapsella lääkeaineallergia? On. Entä ruoka-aineallergia? Ei. Allekirjoitan kaavakkeen ja jatkan matkaa.


 

Ajan suoraan sen seuraavan huomioliivin luokse. Hymyilevä mies ojentaa meille rokotekortin ja lapun missä kerrotaan miten aika varataan vahvistetta varten kolmen viikon päähän. Rokoteteltassa avataan kummankin sivun etuikkuna. Ojennan kaavakkeen omalta puoleltani rokottajan jutellessa Tättiksen kanssa. Rokottaja kysyy ohimennen Tättikseltä ne samat kysymykset kuin mihin olin juuri vastannut ja pysähtyy lääkeaineallergiaan? Penisilliini. Se ei haittaa. Kumpi käsi? Oikea? Ai sä oot vasuri! Joo. Naurahdan naiselle valokuvatessani että hän taitaa olla aika monessa perhealbumissa ja laastaria laittaessaan nainen vastaa että niin varmaan, sadoissa tai tuhansissa. Me jatketaan seuraavalle kaistalle vartin jonoon ja lapsi avaa saamansa tikkarin. Lataan kuvia someen ja soitan ystävälle. He ovat saaneet rokotteen samassa paikassa tuntia aiemmin. Me päivitellään miten hyvin ja kätevästi tämä oli järjestetty. Alle puolessa tunnissa kaikki on ohi ja nuoren naisen naamalla on mairea hymy, ensimmäinen askel kohti vapautta on otettu.


 

Oman rokotteeni sain jäähallissa maaliskuussa. Sitä varten piti sentään pysäköidä ja kävellä sisään jäähalliin, mutta muuten homma toimi samaan tyyliin. Silloin ne pysähtyi hetkeksi mun verenohennuslääkkeeseen. Tunnelma oli silloinkin positiivinen ja vähän sellainen riehakkaan juhlava, myös siellä suuressa salissa missä me istuttiin 183 sentin päässä toisistamme. Ulos kävellessä tuli vielä viimeiset yläviitoset.



Kun valtaosa aikuisista halukkaista on saanut vähintään yhden rokotteen ja torstaista alkaen myös kaikki kaksitoista vuotta täyttäneet ovat voineet hakea itselleen rokotteen on rokottaminen jalkautunut lääkäriasemilta, apteekeista ja massarokotussaiteilta ihmisten keskuuteen. Rokottamiseen kannustetaan ja siitä yritetään tehdä paitsi helppoa niin myös kivaa ja houkuttelevaa. Rokotuskorttia vastaan saa ilmaisen donitsin tai hampurilaisen, ja tänä viikonloppuna Seattlen palolaitos järjestää kahdessa panimossa tempauksen jossa rokotuksen ottaminen oikeuttaa oluttuopilliseen nimellisellä taalan hinnalla. Keskustelua käydään paitsi jättiarvonnasta niin myös mahdollisuudesta marisätkään rokotetta vastaan.

 

"Well, of course, a pint of a microbrew ale, any pint from Washington is worth a million dollars from Ohio, so we consider those equal incentives," Inslee joked during a Thursday press conference. "But no, I would not rule out these kinds of incentives. I actually have discussed with my staff the potential of this type of grand prize lottery. I think it actually could make sense, so it is something we’re giving some thought to. I wouldn’t rule out too legal products like marijuana, so I’m not ruling that out." - Gov. Inslee

 

Tavoite on saada mahdollisimman monta Washingtonilaista rokotetuksi, jos se tarkoittaa ilmaista kaljaa, kannabista tai miljoonan taalan arvontaa on se sen arvoista. Osavaltiossa on tähän mennessä jaettu yli 6 miljoonaa rokotetta ja osavaltion väestöstä 58% on saanut ainakin yhden rokotteen, 44.9% on kokonaan rokotettu. Tähän dataan vaikuttaa myös halukkuus ottaa rokote, se vaikuttaa tässä kohdassa enemmän kuin rokotteen saatavuus. Vertailukohdaksi voidaan asettaa meidän terveydenhuoltoalue joka on demografialtaan demokraattinen, korkeasti koulutettu ja hyvätuloinen. Täällä yli 65 vuotiaista on käytännössä rokotettu 100% ja kuusitoista vuotta täyttäneistä 80% on saanut ainakin ensimmäisen rokotteen.


 

Suurin haaste on tavoittaa etniset vähemmistöt, hedelmätarhojen laittomat työntekijät ja kodittomien populaatio. Rokotukset ovat jalkautuneet myös telttakyliin siltojen alle eikä rokotuspaikalla kukaan kysy kenenkään immigraatiostatusta sen enempää kuin terveysvakuutustakaan. Kaikki rokotetaan kysymyksiä kysymättä. Ongelmia ovat kuitenkin tietämättömyys, kielimuuri ja pelko. Väärä tieto vaeltaa näitten ihmisten keskuudessa ja vaikka minä nauran ystävieni kanssa mikrosiruille ja 5G:lle rokotteissa ovat ne näille ihmisille todellisuutta. Monelle se ettei rokotetta ota on myös poliittinen periaatekysymys eikä sitä muuta edes Trumpin jälkijättöiset vakuuttelut.

 

“We’ve gone from the arms looking for vaccines to the vaccines looking for arms phase,” says Dr. Chris Faison


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion tehdä a

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena.  Kaskadi

2.000

On ehkä osuvaa, tai sitten ei, että kahdestuhannes kirjoitus keskittyy suomen kieleen ja vähän suomalaisuuteenkin. Siihen kauniiseen ja rakkaaseen, kieleen jota minun omat lapseni eivät puhu. Kieleen, joka minun lasteni mielestä on lähinnä aika sekava, sillä miten kukaan voi tietää onko kuusi tulessa vai kakussa kuusi siivua. Näiden vuosien aikana olen todennut että on aiheita jotka kiinnostavat lukijaa vuosi toisensa jälkeen. Sellaisia ovat koulujärjestelmä, ihan tavallinen arki ja sitten juuri tämä, kysymys lasten kielitaidosta ja meidän kotikielestä.  Ylläoleva keskustelu käytiin meidän ystävien teinin kanssa. Nämä lapset ovat syntyneet Suomessa, molemmat vanhemmat ovat suomalaisia ja lapset ovat käyneet suomikoulua vuosia. Silti englanti on heilläkin se vahvempi kieli.  Tämä ja monia samankaltaisia keskusteluita käydään niissä perheissä, joissa lapset kasvavat kaksi, tai useampikielisessä kodissa, maassa, jossa valtakieli ei ole suomi. Mitä vanhemmaksi lapset kasvavat sitä enemmän