Muutaman päivän
me ollaan Fredden kanssa mietitty miksi meidän rakkaasta prinsessasta on taas
kerran tullut kuin myrskyn merkki. Se pätkii poikia turpaan, pyörittelee
silmiään, tiuskii ja kiukuttelee, noin kaiken kaikkiaan ihan kaikki on huonosti
ja jos ei just nyt ole niin kohta ainakin. Se ei itsekään tiedä miksi se on
niin huonolla tuulella... kunnes.
 |
| siellä oli rapu - oikeesti |
Kunnes me
istuttiin uimarannan laiturilla luomassa sitä ikimuistoista kesää ja mä kaivoi
kylmälaukun uumenista eväitä. Kaivoin lounasleivät, pakastekuivatun parsakaalin
ja riisimaidosta tehdyt juustotikut. Sen jälkeen kun löysin ne muutama viikko
takaperin niitä on syöty paljon. Lauma söi eväitään ja mä ihan vaan
silmäkulmastani huomasin sen riisijuuston tuoteselosteen; vettä, tummaa riisiä,
vaaleaa riisiä, kaseiinia... Niin, kaseeinilla on toinenkin nimi. Kaseiini on
maitoproteiinia. Kaseiini on just se asia jota mun lapsen elimistö ei kykene
käsittelemään. Kaseiinista tulee epämääräisen huono-olo, se katkoo yöunia ja
aiheuttaa mun lapselle vatsakipuja. Miksi, oi miksi en lukenut tuoteselostetta
vaan tyydyin uskomaan siihen pussin etupuolen mainoslauseeseen; ”Riisijuusto,
maidoton ja gluteeiniton!” Uskoisin muistavani taas muutaman kuukauden että
jokainen, siis JOKAINEN tuoteseloste pitää lukea. M saa maitoproteiinista
allergiareaktion, täällä sitä sanotaan viivästyneeksi reaktioksi (delayed
reaction) se ei uhkaa henkeä mutta meidän perheen hyvinvointia kyllä.
 |
| vihdoinkin ne osaa keinua - ITSE! |
Ja sit ne ui ja
ne ui ja ne ui. K ei uinut. K pelkää sorsia ja rapuja. Mä uin myös - olen se äiti joka ui niin uima-altaassa kuin uimarannallakin. Opetin
M:lle miten seistään käsillä vedessä ja miten rintauinnissa hengitetään oikein.
M kokeili ja totes että nykyinen tyyli sopii sille paljon paremmin. Se missä ei
tartte lykätä naamaa veteen. Neljä uimavalvojaa kävin erikseen kertomassa mulle
että mulla on ihana tytär. Olen samaa mieltä, se on ihana ja täydellinen ja
maailman paras ja kaunein ja... mun pitää lukea tuoteselosteet vähän paremmin.
Kotona se sama prinsessa nostaa ensin armottoman metelin siitä että printteristä on paperi loppu. Kysyn onko tää nyt ihan oikeasti hätätilanne? - Kyllä on. Ymmärrettävästi se suuttuu mulle kun esitän henkilöä joka kuolee koska tulostimessa ei ole paperia. Varttia myöhemmin se on rahoittunut ja piirtää meidän perheportrettia. Kynät on asetettu tarkkaan järjestykseen ja siinä samassa järjestyksessä niitä myös käytetään. Järjestys ajaa logiikan ja mielekkyyden edelle - aina. Lopputulos on mielenkiintoinen.
Ihana piirrustus! :)
VastaaPoistaNiin onkin! Kiitos!
PoistaAina välillä lukiessani sun kirjoituksia nousee ihmetystä autistisuuden ilmentymisestä tytöllä eli M:llä mieleeni. Olisin luullut, että autisti, erityisesti tyttöautisti haluaa toimia sääntöjen mukaan. Autisteillahan on usein korostunut tarve elää ja toimia järjestyksen, sääntöjen ja rutiinien mukaan tai tulee huono olo ja ahdistus. Ja eivätkö autistikin voi potea huonoa omaatuntoa normaalisti vai onko siinä puutteita?
VastaaPoistaM käy pyhäkoulussakin yms ja on varmasti kuullut paljon opetusta siitä, että tee lähimmäisellesi niin kuin itsellesi haluaisit tehtävän ja ei saa satuttaa toisia jne. Kuitenkin aika usein kirjoitat, että M pätki, siis löi veljiään yms. Miltä se oikein tuntuu M:stä jälkeen päin? Onko hänellä tosi paha mieli ja ymmärtääkö hän, että se on väärin vai oliko hänestä esim oikein kun hän löi, koska pojat ärsyttivät tms. Tunteeko hän normaalisti syyllisyyttä ja empatiaa sitä lyötyä kohtaan vai vaikuttaako autismi hänellä niin, että hänen on vaikea eläytyä poikien kokemaan ja tuntea syyllisyyttä teoistaan. Vai kokeeko hän jopa keskimääräistä enemmän syyllisyyttä /ahdistusta tekojensa jälkeen, mutta ei vain osaa oikein hillitä impulssejaan? Toisaalta kun yleensähän autistit haluaisivat toimia sääntöjen mukaisesti ja oikein.
Miten te reagoitte, jos hän lyö pikkuveljiään? Saako hän esim aina jäähyä, arestia tai muuta rangaistusta vai sanotko vain, että lopeta ja noin ei saa vasta tehdä.
Olen tuntenut vain yhden tyttöautistin ja ainakin lapsena hän toimi korostetusti sääntöjen mukaisesti ja ei esim pätkinyt koskaan ketään. Sen sijaan tuntemillani poika-autisteilla on ollut niin vaikea impulssikontrollihäiriö, että he ovat kyllä pätkineet muita paljonkin, vaikka ovat tienneet sen vääräksi ja saaneet rangaistuksiakin.
Helsingissä lastenlinnan autismiosastolta sanottiin aikoinaan, ettei heillä ollut ollut tarkkailuhoidossa autismiosastolla kuin pelkkiä poikia. Tytöillä autismi on kuulema harvinaisempaa tai ainakin se näyttäytyy yleensä erilaisessa muodossa kuin pojilla ja jää siksikin usein diagnosoimatta ja löytämättä. Onko M:llä oikeastaan kuitenkin aika samantyyppistä autismia kuin poika-autisteillakin?
T: Maaria
Hyviä kysymyksiä Maaria! Käy lukemassa mun uusin kirjoitus "yksi kymmenistä miljoonista", yritän siinä vastata samalla myös sinun kysymyksiisi :)
Poista