Siirry pääsisältöön

ei kahta ilman kahdeksatta


Muistatteko vielä miten muutama viikko takaperin meidän autotallin ovi otti ja hajosi jousen katketessa ja oven pudotessa täydellä painolla alas? Sattuuhan noita sanoi ja jatkoi matkaa, onneksi kukaan ei jäänyt alle ja olihan se aikakin että se jousi katkes kun ikääkin jo alkoi olla. Meillä ei edelleenkään ole uutta autotallin ovea sen enempää kuin tietoa siitä koska sellainen mahdollisesti tulee. Uusi tilattiin kyllä heti samana päivänä kun edellinen meni rikki. Tämähän oli vasta alkua...



Muutamaa päivää myöhemmin Tättis yrittää päästä autotallista meille sisään mutta ovi ei aukeakaan. Avaan lukon ja käännän kahvaa. Lukitsen lukon ja käännän kahvaa. Avaan lukon uudestaan ja käännän kahvaa mutta kiinni on ja pysyy. Kierrän ulkokautta autotalliin ja kiitän taas kerran meitä siitä älynväläyksestä että tilattiin silloin rakentaessa autotalliin myös ihan tavallinen ovi talon sivulle, man dooriksi ne sitä täällä kutsuu, ihmisen mentävä ovi. Kaivan työkalupakista ruuvimeisselin ja kätevänä emäntänä avaan lukon katsoakseni mikä mättää. Pikadiagnoosiksi tulee irronnut ja jumittunut kieli. Saadakseni oven auki puran lukon atomeiksi ja väännä pihdeillä jumittuneen kielen ulos. Nyt meillä on rikki niin autotallin auto-ovi kuin sekin ovi mistä tullaan sisään taloon, tai jälkimmäisestä lukko vaan. Aamulla käyn ostamassa rautakaupasta uuden lukon. Asentelen sitä hyvä tovin huomatakseni lopulta ettei lukko toimi meidän hälytinjärjestelmän kanssa. Puran lukon takaisin pakettiin, päästellen muutaman perkeleen samalla ja palautan lukon kauppaan. Oikeanlaista lukkoa ei saa kaupasta vaan sellainen pitää tilata. Kun nyt näitä lukkoja tässä tilaillaan niin vaihdetaan sit samalla myös sen ”man doorin” lukko. Uudet lukot tulee pikatoimituksena ja asentelen illalla taas uusia lukkoja, nyt paremmalla onnella. Jatkossa voin lisätä taitovalikoimaan lukkojen asentamisen. Ennestäänhän siellä on jo ollut simppelit putkityöt, sekoittajan vaihtaminen, tiskikoneen tukkeutuneen poistoletkun avaaminen, ilmastoinnin asentaminen, maalaustyöt, huonekalujen kokoaminen...



Seuraavaksi kämähtää autotallin jääkaappi. Tietysti just sinä päivänä kun mulla on illalla kahdeksan frouvan illalliskemut ja yllin kyllin ruokaa sinne jääkaappiin laitettavaksi. Ladon tärkeimmät kylmälaukkuihin. Soitan Freddelle töihin ja Fredde ryhtyy jääkaappiostoksille. Tässä kohdassa, noin sivuhuomautuksena totean että amerikkalaiset pakkauskoot yhdistettynä kolmeen lapseen ja kahteen aikuiseen johtaa siihen että yhden jääkaapin kanssa elämä on. Niin, elämä on. Seuraavan viikon käyn ruokakaupassa päivittäin ostaen kerrallaan kolme jogurttia, yhden maidon, ruokaa yhdeksi päiväksi. Kertaalleen melkein unohdan ja ladon kärryyn viisitoista jogurttia ja pari gallonaa maitoa. Muistan ja ladon tavarat takaisin kaupan kylmäkaappiin.

Lapsityövoimaa


Uusi jääkaappi tulee tänään. Ei tullut. Keskiviikkona tiskikoneen poistoputki meni tukkoon sen tsiljoonannen kerran. Sen sijaan että olisin kätevänä emäntänä avannut tukoksen itse, kuten yleensä teen, valitsin soittaa putkimiehelle joka konttasi eilen muutaman tunnin meidän tiskikaapissa. Aamun aloitin tyhjentämällä sen tiskarin ja tiskaamalla ne samat astiat käsin. Oikeastaan aika terapeuttista. Sen jälkeen tyhjensin ja pesin jääkaappipakastimen jotta sen voi siirtää autotalliin uudeksi autotallijääkaapiksi kun se uusi jossakin välissä sattuu saapumaan meille saakka.



Ihan oma lajinsa on täällä erilaiset toimitukset ja korjaajat. Olin yllättynyt kun putkimies tuli silloin kun lupasikin ja vielä soitti matkalla meille. Jääkaapin piti tulla ensin klo kahdentoista ja kuuden välillä. Sen jälkeen aikataulua tarkennettiin eilisaamuna yhden ja kolmen välille. Istun kotosalla lasten kanssa. Siivoan sitä jääkaappia ja katselen kun putkimies tekee hommiaan. Välillä katson puhelinta kuin kysyen miksi mitään ei kuulu. Vähän ennen neljää me lähdetään lasten kanssa uimakouluun – ei jääkaappia. Tulen kotiin viiden jälkeen kun Fredde on puhelimessa jääkaappitoimittajan kanssa: ”Siis ei tule tänään lainkaan? Tiistaina seuraava aika? Mutta eihän se nyt oikein käy...” Muutaman tunnin soittelun ja riitelyn jälkeen jääkaappi saapunee maanantaina. Paas kattoo ny. Pitkin hampain ladon tavarat kylmälaukuista takaisin jääkaappiin. 

Kätevä emäntä on ollut aika kätevä nyt vähäksi aikaa. Seuraavaksi sit kai lämminvesivaraaja? Tai ehkä pesukone tai kuivausrumpu...

Kesä ja uimakoulu... 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...