Siirry pääsisältöön

punakynällä töitä

aamukahvit auringossa on silti aamukahvit auringossa


Kirjoitin seuraavan kymmenen päivän systeemit yhdelle paperille, ja totesin että yhtälö on mahdoton. Kaikkea ei ehdi, ei ehdi vaikka poistais sen kotiäiti-vanhusaikataulun. Ei ehdi vaikka ottais kaikki vuorokauden tunnit käyttöön. Ei ehdi vaikka kuinka tunkis ja haluis ja suunnittelis, ennakois ja järjestäis. Ei vaan ehdi. 

siltä lähti toinenkin hammas

...ja se sai silmälasinsa


Huomenna olis aamusta rukousryhmän brunssi. Samaan aikaan olen sopinut juttelevani rakkaan ystävän huolista. Huolet menee aamukahvien edelle. Huomenna pitäis myös hankkia lahjat kaksille tulevan viikonlopun synttäreille. Kaikki tää on vielä ihan hallittavissa, mutta viideltä alkaa M:n koulun kevättanssiaiset ja niitten päättyessä kahdeksalta me siirrytään suoraan päivälliselle naapuriin, ja sinne olen luvannut leipoa jälkkärin. Kai mä senkin jossakin vaiheessa haldaan, ja jos en ehdi niin ainahan kaupasta saa valmista. Ennen kuin tajusin ajan olevan kortilla suunnittelin leipovani mustapapusuklaakakkua. Lähempänä totuutta taitaa kuitenkin olla suklaakakku valmiista sekoituksesta.

ja K rakentelee...

...ja K tekee jonoja


Keskiviikkona jannut täyttää viisi. Keskiviikkona me ollaan luvattu et ne pääsee ulos syömään. Keskiviikkona M halus järkätä leikkideitin ja keskiviikkona jannujen kummit ja muutama muu läheinen perhe tulee illalla skumpalle ja kakulle. Aamu mennee kaakkua leipoessa.

Torstaina kummankin jannun koulu on ilmoittanut haluavansa juhlistaa synttärisankareita. Ihan kivaa ja olen täydestä sydämestä mukana, mutta kun torstaiaamuna on myös jannujen kouluun tutustuminen. Keskiviikkona pitäis siis kai myös suunnitella ne koulujuhlat jotka toteutetaan sen kouluun tutustumisen jälkeen.

ja me syödään lounasta ulkona kahvilassa


Viikon päästä lauantaina meidän pitäis periaatteessa olla aamuyhdeksästä yhteen O:n koulun piknikillä. Yhdeltä olis M:n luokkakaverin synttärit, neljältä jannujen synttärit ja seitsemältä ystäväperheen lasten synttärit. Sinne piknikille pitäis viedä jälkkäriä, synttäreille leipoa kakkua ja tarjota kakun kanssa ainakin nyt mehua ja viiniä, ja toivottavasti jotakin muutakin. Ohjelmaakin pitäis olla, ja tietty ne lahjapussukat vieraille ja ilmapalloja ja pinjata ja...  Jannujen synttäreille on näillä näkymin tulossa 50-80 vierasta; naapureita, koulukavereita, tulevia koulukavereita, muita ystäviä ja kaikkien edellämainittujen vahempia ja sisaruksia. Pelkästään koulukavereita noilla kahdella on 34. Ne ystäväperheen lasten iltasynttärit on meiltä vajaan tunnin ajomatkan päässä ja ne alkaa tunti sen jälkeen kun jannujen synttärit päättyy. Vaikka miten miettisin, ennakoisin ja muokkaisin meidän päivää, on lopputulos se ettei kaikkeen vaan mitenkään pysty.

viiniä tölkissä synttäreille...



Ensi viikolla kummallakin pojalla on vielä erikseen viisivuotislääkärintarkastukset. Aika loppuu kesken. Tarvitsen lisää tunteja vuorokauteen. Pikaisesti. Kiitos.


ensilumi cottonwood peittää maan

ilmankos nenää ja silmiä kutittaa
Lähden lenkille. Rentoudun metsässä enkä tarvitse enää paperipussia avuksi kalenterikaaoksen aiheuttamaan hyperventilaatiokohtaukseen - vitsi. Hyperventilaatiokohtaus on puhtaasti henkisellä tasolla. Kalenteri vaatii punakynää ja karsintaa. Metsässä törmään käärmeeseen, joka nautiskelee päivälliseksi sammakkoa. Cottonwoodin pumpulista nöyhtää on kaikkialla. Nopeasti katsottuna vois kuvitella että metsään on satanut ensilumi. Muistan että unohdin antaa K:lle sen allergialääkkeen. 


käärme söi sammakon

Kommentit

  1. Ai kauhea kuinka suuria synttäreitä suunnittelet pojille. Onko teilläpäin tapana kutsua kaikki koulukaverit? Meillä ei nyt vielä ole koulukavereita, mutta sitten ensi vuonna kun on, niin en kyllä kauhean innokkaasti kutsuisi koko luokkaa. Vielä tytöt ei kyllä osaa mitään ihmeellistä edes odottaa, joten muutama tyyppi kutsutaan juhlistamaan.
    Hieno toi vika kuva.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...