Siirry pääsisältöön

huoltopäivä

sunnuntaiaamiaista


Mulla on jonkinlaisena sisäisenä tavoitteena järjestää tää uusi elämänvaihe siten että maanantaista perjantaihin voi käytännössä keskittyä sellaiseen kevyeen perusarjen pyörittämiseen. Suuret linjat hoidettakoon viikonloppuisin, ja suuriin linjoihin kuuluu niin pyykinpesu, parturit kuin isommat kauppareissutkin.

Sunnuntaina tehdään läksyt, perehdytään repussa kotiin kannettuihin lupalappusiin, pakataan kouluretkille kamat valmiiksi ja harrastuskassit matkan varrelle. Niin ettei toivottavasti tarvitsis aamulla silmät ristissä yrittää muistaa mikä lappu menee minnekäkin ja koska ne lenkkarit piti olla siellä repussa. Pöydällä odottaa M:n partio systeemi merkkejään. Josko ne sais tänään silitettyä kiinni.



Koulueväät pitää pakata päivittäin. Lasten vastuu loppuu siihen että eväslaukut ilomestyy keittiöön mun purettavaksi, pestäväksi ja uudelleen täytettäväksi. Fredde hoitaa lapset kouluun ja koulusta kotiin. Mä huolehdin että niillä on mukanaan asianmukaiset varusteet,  lounas, ja lippuset ja lappuset.

Joutunen myös myöntymään sille että jonkinlaista ateriasuunnittelua on pakko tehdä. Muuten elämä luisuu liian helposti siihen että kotimatkalla kaappaan mukaan jostakin jotakin valmista. Niin voi tehdä joskus, mutta pidemmän päälle se on turhan epäterveellistä. Jos tänään lykkää uuniin lammaspaistin. Voi sitä syödä myös tiistaina. Huomiseksi vois tehdä valmiiksi jonkun padan ja syödä sitä sit myös keskiviikkona tai torstaina. Perjantaina voidaan hyvin joko hakea valmista tai syödä ravintolassa. Ja yhtenä iltana syödä vaikka nuudeliwokkia.

Koko viikon pyykit on selvittämättä pitkin yläkertaa. Pesty niitä on pitkin viikkoa, mutta jos ne vaikka sais lajiteltua ja kaappeihin tänään. Sillä pitäis selvitä hyvin ainakin puoliväliin tulevaa viikkoa. K:n tukka on pakko leikata tänään, se näyttää ihan kauheelle, eikä siitä nyt ainakaan haittaa olis jos M:n kutrejakin vähän siistis. O sen sijaan on taas kasvatusvaiheessa. Niin, ja sunnuntaista tulee myös koirankynnenleikkaajan ja harjaajan työpäivä.




Saa nähdä miten tää käytännössä toimii. Kaikki se minkä on ennen kyennyt tekemään pitkin viikkoa on nyt tehtävä viikonloppuna. On sunnuntaiaamu. Pojat leikkii, M nukkuu vielä. Mä juon kahviani tässä koneella Martan nukkuessa mun jaloissa. Taustalla soi Bo Kaspers Orkester. Lenkillä me ollaan jo käyty. Onko mitään parempaa maailmassa kuin sateinen metsä, eläinten äänet ja koiran kaulapannan kilinä. 

Martta ja sateinen metsä

Kommentit

  1. Toimii, kunnes tajuaa että viikonloppuisin haluaa tehdä muutakin kuin olla toisenlainen työkone kuin viikolla ja vaikkapa viettää sosiaalista elämää :)

    VastaaPoista
  2. Eiköhän ne rutiinit sitten muodostu pikkuhiljaa.
    Itse kuulun nyt, ja myös silloin kun olin töissä, siihen porukkaan joka halusi hoitaa kaiken viikolla, että viikonloppuna voi ottaa iisisti.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...