Siirry pääsisältöön

sunnuntaina on lepopäivä



On sunnuntai ja koko perheellä taitaa olla jonkinasteinen krapula eilisestä. M nukkuu vielä, Fredde ilmestyi alakertaan hippasen ennen kymmentä ja jannut on rakentaneet linnoitusta olkkarin pöydälle dominoista, bananagram nappuloista, matikkakulkuneuvoista ja jengan osista. Ne on häkellyttävän rauhallisia ja keskustelee hiljaa keskenään siitä miten sitä systeemiä rakennetaan. Mun tekee mieli pysyä yöpaidassa koko päivän. Kun kysyin jannuilta haluaako ne lähteä kirkkoon esiintymään joulukonserttiin, kumpikin vastasi kuorossa; ”Ei haluta...onks pakko?” – Ei ole.





Jannut haluaa katsoa tänään Jurassic Worldin. Mun mielestä ne on vähän turhan nuoria viisivuotiaina katsomaan elokuvaa jonka suositusikäraja on kolmetoista. Kuitenkin sen leffan on nähnyt valtaosa sen ikäisistä pojista ja siitä puhutaan koulussa ihan samalla tavalla kuin uusimmasta Star Warsista, senkin suositusikäraja on kolmetoista. Ehkä mä olen niuho? En kuitenkaan halua myöskään olla se mutsi joka ei koskaan antanut lasten tehdä tai nähdä mitään mitä kaverit sai, joten kai mä tänään teen kulhollisen poppareita ja parkkeeraan yläkerran sohvalle noitten kahden kanssa katsomaan dinosauruselokuvaa. Aika näyttää onko meillä ensi yönä dinosauruksia jahtaamassa kaksikkoa niitten unissa.







Lauantaina me ajettiin M:n entisen luokkatoverin uuteen kotiin Seattleen. Mäkin haluan asua idyllisellä alueella, vanhassa talossa jossa on kaunis puutarha. Mäkin haluan että kulman takana on pikkukauppoja ja ravintoloita ja kahviloita... Realiteetit on pakko ottaa huomioon. Seattlen koulut on mitä on ja käytännössä vaihtoehdoiksi jää yksityiskoulu tai kotikoulu. Yksityiskoulu maksaa kymmeniä tuhansia vuodessa ja kotiopettajattareksi musta ei ole. Niin, ja olihan se vähän pienikin... suloinen ja pieni. Mutta ne alkuperäiset vähän aaltoilevat ikkunat. Ehkä me joskus eläkepäivillä sit muutetaan sellaiseen idylliseen kaupunkitaloon.




Illalla käveltiin kasvitieteellisen puutarhan satumetsässä. Se on vuosi toisensa jälkeen yhtä vaikuttava elämys, ne jouluvaloista rakennetut kukat, kasvit ja eläimet. Sääkin oli suosiollinen. Ei satanut, eikä edes ollut kylmä.


Välissä hoidettiin asioita... sellaisia lauantaijuttuja.

kynäotettakin voi juhlistaa


Tunnisteet:

Kommentit

  1. Anna R25. joulukuuta 2015 klo 21.41

    Me ollaan katsottu nyt ensimmäinen ja uusin Jurassic park ja hyvin nuo 5-veet tuntui tajuavan, että se on vain fiktiota.
    Täällä meilläkin cityssä on ihania idyllistä alueita ja taloja, mutta ne koulut ei tosiaan ole niin huippuja kuin täällä suburbiassa.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....
Lähetä kommentti
Lue lisää

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...
Lähetä kommentti
Lue lisää

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...
Lähetä kommentti
Lue lisää