Siirry pääsisältöön

aurinko, aurinko lettuja paistaa...

Neljätoista kaistaa mottoritietä ennen aamuruuhkaa... tässä maisemassa on urbaania kauneutta


Keskiviikkona tuli hetkeksi kesä. Aamulla aurinko helli maailmaa mun kävellessä moottoritien ylitse koulutukseen sairaalan it-puolen tiloihin. Sairaalakampusta halkoo neljätoista kaistaa freewaytä. Toisella puolella on koko tietojenkäsittelyosasto, osa hallintoa ja koulutustilat. Auringon lämmittäessä kylmää aamuilmaa kelpaa kävellä – olis voinut sataa ja tuulla. 

Mun työpaikka taustalla...


Töistälähtiessä elohopea on kivunnut jo kahdenkymmenen paremmalle puolelle. Metsässä kukkii alaskanvatukka ja kostean maan tuoksu on huimaava. Martta kouhottaa ympärillä ja painelee lampeen uimaan kuumissaan. Se säikähtää sammakkoa ja yrittää ottaa kiinni kärpäsen.



Freddellä on auto koeajossa.  M on mua vastassa lenkiltä, neiti kesäheinä... ne on kuulemma olleet koko päivän ulkona koulussa. Musta on ihan mahtavaa että M:n opettaja käyttää kauniin sään hyväkseen ja antaa lasten leikkiä pihalla.



Posti toi mukanaan tuulahduksen Suomesta, anopin lähettämän herkkupaketin; suklaata, ruissipsejä, JA jääpalapusseja. Perjantaina me saadaan uusi jääkaappipakastin. Edellisen jääkaapin vuodettua vettä lattialle viimeiset kolme vuotta me valittiin se malli jossa ei ollut jääpalakonetta ja vedensuodatinta. Meillä kun vielä on lähipiirissä kai kolme vai neljä perhettä joissa se jääkaapin vesi-jääpalasysteemi on aiheuttanut ihan kunnon vesivahingot. Koska useimmilla on jääkaappipakastimessaan myös se jääpalakone, en oo koskaan törmännyt täällä jääpalapusseihin. 


Ens viikolla on kevätloma. 

paketti Suomesta



Kommentit

  1. M:llä on kaunis mekko! Olisipa täälläkin jo yhtä lämmintä. Minusta on aina kiva lukea, kun kirjoitat, että M on onnellinen tai että jotain mukavaa on tapahtumassa hänelle. Autismi-hakusanalla blogisi aikoinaan löysinkin (enkä hakusanoilla "Yhdysvaltojen ongelmakohdat" tai vastaavaa :-D) Toivotan teille kaikille iloista kevään jatkoa.

    AS-tyttö

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä siellä on kohta lämmintä, ja oikea kesäkin todennäköisesti ennen meitä. M:lla on takana muutama rankka kuukausi ja tuntuu että vihdoinkin palaset alkaa taas loksahtelemaan paikoilleen.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pikkuinen kullanmurunen, olet kamala

Partioliivin juhlakuntoon saattamiseen tarvitaan viiniä. Näillä läpysköillä kun on tarkka järjestys ja tarkat paikat liivinssä. Me telttaillaan. Tai oikeastaan minä ja kaksi lasta telttaillaan – olkkarin lattialla, koska kuka nyt tuolla karhujen ja kojoottien seassa nukkuis takapihalla – se kolmas lapsi ulostettiin käytöshäiriön takia teltasta joskus kymmenen pintaan, ja nukuttuaan ensin yläkerrassa faijansa kainalossa se pelaa nyt Minecraftia onnellisena omasta rauhasta. Kaksi telttailijaa nukkuu vielä. Tilanteen autenttisuuden lisäämiseksi alakerran ikkunat on apposen auki ja mä juon aamukahviani villapaidassa – ihan kuin oikealla leirillä. Tosin kahvi tulee keittimestä ja takapuolen alla on tuttu tuoli. Kohta ne mussukat kömpii ulos teltasta ja puolisen tuntia siitä on ihan mahdollista että kaipaan taas maanantaiaamua ja tyopaikan tasapainoista rauhaa. Mun mielikuvissa aamu on sellainen mukavan seesteinen, tehdään yhdessä ja meillä on kivaa... Käytäntö on osoittautunut olem...

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...