Siirry pääsisältöön

motivaatio - kateissa

Hyvältä lomalta kuulukin kai olla vaikeaa pudota takaisin arkeen. Etäisesti muistan tän tunteen joskus reilun kuuden vuoden takaa - ajalta ennen lapsia - kuinka se eka työpäivä loman jälkeen maistui sahajauhoille, ei huvita. Ei huvita yhtään... Salaa mielessäni mietin että menin sittenkin töihin liian aikaisin. En mennyt, muistan taaksepäin selaamattakin miten kypsä olin olemaan kotona, miten uupunut olin toinen toistaan seuraaviin päiviin, lasten jatkuvaan riitelyyn ja kaikkeen kitinään. Toisen viikon olisin kuitenkin voinut tähään väliin nyt ottaa, ja silti tiedän että kahdeksan päivän päästä on seuraava kuuden päivän vapaa. Sisäisellä lapsella on itkupotkuraivari, se makaa lattialla ja huutaa; "En haluu vielä mennä takaisin!!!!"

Pesen lukemattoman määrän pyykkiä, lajittelen ne ja laitan paikoilleen. Samalla järjestän lasten vaatelaatikoita taas kerran. Välissä etsin lapsille tykötarpeita sairaalaleikkiin, ja samalla mittaan kolmikon M:n toivomuksesta... 124cm, 106,5cm ja 101,5cm. Täytän apteekin papereita ja liitän niihin K:n uuden reseptin. Sovin M:lle leikkideittejä tuleville viikoille. Jossakin taka-alalla mietin suihkuun menemistä, eväitten pakkaamista. Toisaalla yritän muistella mihin laitoinkaan kaikki töihin liittyvät ja tarvittavat asiat. Palaan hiljalleen arkeen - halusin tai en.

Myöhemmin laitan lisää kuvia lomalta...

M:n piirrokset vuorista joilla loman aikana käytiin... Mt Hood nukkuu syvää unta ja aina välillä kuorsaa hetken. Mt St Helens taas on aktiivinen tulivuori ja jopa valokuvissa näkee vuoresta nousevan savun.

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena.  Kaskadi
Lähetä kommentti
Lue lisää

lauran viinikiireet

Kirjoitan tällä kertaa aiheesta josta en itse juuri tule puhuneeksi, en puhu siitä koska kaikkien näiden vuosien jälkeenkin muisto on yhä arka, se on arka kuin huonosti parantunut haava ja sen haavan suola on häpeä. Se on se häpeä, jota kannoin mukanani lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni. Häpeä jonka kanssa elin ennen kuin opin erottamaan itseni yksilönä perheestäni, sairauden ihmisestä ja kuoliaaksi vaietun hiljaisuuden kulissien takana totuudesta. Minun lapsuuteni oli totta vaikkei kukaan tiennyt mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Miksi tänään? Miksi kaikkien näiden vuosien jälkeen? Miksi ei anna menneiden vaan olla menneitä? Siksi että tänä aamuna höräisin aamukahvini väärään kurkkuun ja sen sumpin mukana ilmeisesti pussillisen herneitä nenään lukiessani Helsingin Sanomien kolumnia jossa Laura Friman kertoo meille että hänellä on alkoholiongelma – Laura on siis alkoholisti.  Aina meille tulee tää viinikiire, sanoo lapseni – Minulla on alkoholiongelma, ja aion tehdä a
6 kommenttia
Lue lisää

valokuvissa kaikki on aina hyvin

Jokin aika sitten sain blogiini kommentin, joka jäi kummittelemaan mun mieleen. Kommentti oli ystävällinen ja lyhyt. Se ei haastanut mihinkään, oikeastaan se oli pelkkä toteamus, jossa kirjoittaja sanoi: ”Mä haluaisin elää sun elämää!” Nopeasti voisi vastata, että niin minäkin, mutta jäin silti miettimään sitä mielikuvaa, joka tulee vastaan niin sosiaalisessa mediassa kuin täällä blogissakin. Vuosi 2023 oli monella tapaa haastava, ei raflaavan katastrofaalinen, mutta ehkä enneminkin sellainen hiljaisen haastava. Kukaan ei kuollut – paitsi kissa – ei edes melkein. Kukaan ei sairastunut vakavasti – paitsi koira, mutta sekin on hallinnassa. Kaikki on ihan hyvin, vaikka oli hetkiä, kun teki mieli heittää hanskat tiskiin. Toisaalta vuosi oli myös ihana, ja kun katsoin taaksepäin, keräillen kuvia tähänkin kirjoitukseen ajattelin, että mulla on tosiaan aika ihana elämä. Olemme monessa etuoikeutettuja ja moni antaisi varmasti paljon saadakseen elää sellaista elämää kuin ne valokuvien tarinat k
Lähetä kommentti
Lue lisää