Siirry pääsisältöön

hiukset on naisen kruunu



Lauantaina järkkäsin ensin vaatekutsut naapuruston ja koulun frouville. M oli sillä aikaa ystävän synttäreillä, ja Fredde hoiteli asioita jannujen kanssa. Asioiden hoitoon sisältyi myös parturissakäynti toiselle pojista. Me juotiin frouvien kanssa skumppaa ja syötiin lounasta ja sovitettiin iso rekillinen vaatteita. Oli hauskaa, ja löytyihän sieltä kaikkea kivaakin – etenkin kuin kutsujen järjestäjänä sain tuhdin 50% alennuksen.




Iltapäivällä käväisin vuorostani M:n kanssa parturissa. Kyllä. Me käydään parturissa eikä kampaajalla. M leikkautti tukkaansa sentin verran, sen verta että vähän tasoitettiin. Mä katsoin peiliin ja keräsin rohkeutta hetken. Mun vakkari parturi Erin lähti kotiin, Erin kannusti ja sain tilalle Barbaran. Barb kysyi et mitä laitetaan... sanoin et vedä kutosella päältä ja kakkosella sivut.

Olin tyytyväinen radikaaliin lopputulokseen. M kokeili mun sänkeä ja sanoi että se tuntuu pehmeälle. Parturin ovella mua tuli vastaan kahden pienen pojan äiti. Sillä oli sellainen standardi äitipolkka, oli tuomassa omia poikiaan parturiin. Se katsoi mua hetken, kysyi sit et justko mun tukka on leikattu, ja lisäsi perään et makee... oikeesti – sikamakee, ja kaunis. Sit se sanoi et haaveilee sitä et sillä itsellään olis rohkeutta samaan.

Fredden mielestä ei ollut makee. Me saatiin mun ajellusta päästä aikaseksi varmaan tukevin riita viimeiseen viiteen vuoteen. Fredden mielestä näytin naisvangilta, tai syöpäpotilaalta... tai ehkä naisvangilta jolla on syöpä. Mä olin häkeltynyt ja Fredde järkyttynyt. En ollut osannut kuvitellakaan että tästä tulis näin iso juttu, nehän on vaan hiuksia, mutta Fredden mielestä ne ei tosiaankaan ole vain hiuksia.

Maanantaina töissä sateli kehuja. Kerroin Fredden reaktiosta. Sanoin myös ettei Fredde usko et oikeesti tykkäätte – Fredde ei tykkää. Fredden mielestä tää on karsee. Fredde on tässä asiassa avoimesti se mies, joka haluaa että vaimo kysyy myös häneltä mielipidettä siihen miltä vaimon hiukset näyttää. Mä taas olen se nainen jonka mielestä mä saan itse päättää siitä miltä näytän. Ahmad sanoi että hänen vaimonsa meinas ottaa hänestä avioeron kun hän kehtas mennä sanomaan että vanha tukka oli parempi, nauroin että meillä se meni toisinpäin.


Perhesovun nimissä lupaan Freddelle että se saa kasvaa vähän, sivulauseessa kuitenkin muistutan että siksi et perhesopu, ei siksi ettei Fredde tykkää. Jonkinlainen kompromissi. Tilasin neitistä M:lle pyynnöstä hiusvärejä.


Kommentit

  1. Alkoi huvittamaan, kun kuvittelin tuota teidän riitaa. Voit ainakin luottaa, että saat mieheltäsi rehellisen vastauksen jos kysyt jotain ulkonäköön liittyvää.
    En itse kauheasti tykkää ihan lyhyistä hiuksista naisilla, mutta tärkeintä on tietysti että kantaja itse tykkää. On muuten jännä, kuinka rohkeana vetona hiusten leikkausta pidetään. Suomessa tosi monella naisella on ihan lyhyet hiukset, mutta täällä se on paljon harvinaisempaa. Onnea siis rohkeasta ratkaisusta. Et ainakaan sulaudu massaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, on se aina ollut rehellinen. Edellinen vastaava selkkaus oli joskus ysärillä kun otin napalävistyksen ;)

      Poista
  2. Ehdottomasti upea! Älä kasvata. Itselläni on ollut samanlainen noin 10v sitten ja silloin se oli vielä kaiken lisäksi oranssi. Mieheni on jo tottunut kaikkeen kuontaloni kanssa mutta silloinen esimieheni totesi kun otin moottoripyöräkypärän päästäni " minkä helvetin ruohonleikkurin alle sä oot jäänyt"
    Eli älä tee mitään muuta kuin värjää. Hiukset ovat ehtymätön luonnonvara

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos aamun nauruista! Täytyy näyttää tää Freddelle niin se voi sit kysyä multa samaa...

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...