Siirry pääsisältöön

vapaus käy kalliiksi

Ette saa henkeviä tänäänkään, ette oikeastaan edes epähenkeviä ajatuksia, tai siis edes ajatuksia... kulutusjuhlia karttavia voin suositella ohittamaan nämä valokuvat ja jutun meidän vapaapäivästä.  Totean että, on ihanaa vähän välillä nauttiakin... vihdoinkin kahden työtätekevän ihmisen taloutena on varaa myös tähän. Ennen ostosmaniaa, ravintolaillallisia ja muuta huikentelevaisuutta me kuitenkin käytiin lasten kanssa tutustumassa mun työpaikkaan.

En edes muista koska viimeksi oon saanut herätä aamulla yhdessä L:n kanssa... normiaamuisinhan toinen meistä kampeaa lauman kanssa alakertaan ennen kukonlaulua. Seuraavaksi me lähdetään L:n kanssa Pubiin aamiaiselle, iltapäivällä naapurit tulee meille viinibileisiin... huomenna on taas maanantai ja arki, mutta olipahan mukava viikonloppu.



kymmenennen kerroksen hissiaula

tyhjän potilashuoneen ikkunalaudalla ihailemassa kymppikerroksen maisemaa


 joku matkustaa, toinen kipeää vuorelle, kolmas patikoi hiljaisuudessa, neljäs lähtee Mikki Hiiri puistoon kahdesti vuodessa... me harrastetaan viinejä. DeLille Cellarsin viiniklubi on ollut jo pidempään suljettu. Ihan vaan kysyäkseni kysyin ettei nyt mitenkään mahduttais sisään ja ne oli just viime viikolla avanneet muutamia paikkoja... ei kun täyttämään paperit ja mukaan... 12 pulloa vuodessa, 3 pulloa neljän kuukauden välein...




Wine Spectator on palkinnut ravintolan viinilistastaan useampaan kertaan 

alkuruuaksi mulla lohitartar

L valkkas hirvenliha tartarin

pääruuaksi mulle ankanrintaa

L valkkas lohen lampaan ja makkarakastikkeen kanssa

sivussa vähän ranskalaisia, ihan vaan koska ne on niin hyviä
Dark Chocolate Espresso Tart

L:n Grand Marnier Creme Brulee

Illalla kotiin ostosten kanssa

M ja pojat sai vähän vaatteita... ei niin et ne niitä olis oikeesti tarvinneet, mutta... Kaikki - J Crew Crewcuts

jannuille pari T-paitaa... J Crew Crewcuts

tää vähän nolottaa... kuka nyt ostaa kaksi käsilaukkua kerralla...





mulle ja M:lle uudet aurinkolasit... nyt kun se ei hukkais näitä ihan heti...

meidän ekat klubiviinit... Doyenne 2011 vaatii 3-5 vuotta kypsyttelyä ja D2 5-10 vuotta.
Vähän aikaa saa siis odotella ennen kuin pääsee nautiskelemaan...

Tunnisteet:

Kommentit

  1. Anonyymi1. toukokuuta 2014 klo 10.51

    Minä minä! Siis ostan ostan useammankin laukun kerralla jos hyvin ossuu kohdalle tai on "tarvetta" . Just reissusta palasin kottiin 2:ta Michael Korsin laukkua, 1:tä Longchampin laukkua ja 1:tä Louis Vuittonin laukkua rikkaampana kottiin :). Kieltämättä vähän karkas mopo käsistä ;).
    Ihana lukea, että nautit työstäsi ja lapsetkin ovat jo sopeutuneet uudenlaiseen arkeenne.
    Edelleenkin seuraan aktiivisesti blogiasi, kommentointi vain aina jää kiireitten ja laiskuudenkin takia.
    Muruset

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....
Lähetä kommentti
Lue lisää

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...
Lähetä kommentti
Lue lisää

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...
Lähetä kommentti
Lue lisää