Siirry pääsisältöön

viikonlopun kootutut maanantaina

Perjantain jälkeen meillä on itketty ja naurettu, on kaivettu piha ylösalaisin, juhlittu supersankareita enemmän kuin onnistuneesti, grillailtu ja chillailtu ja oltiin me jopa perjantaina kahdestaan ulkona syömässä ja hoita massa parisuhdetta, sillä välin kun lapset oli kirkolla leikkimässä ja askartelemassa. Ystävien kanssa todettiin että hiustenlähtö on tavallaan aika kätevääkin... ei tarvitse istua kampaajalla ja saa silti just sellaisen tukan kuin haluaa. Edelleen elättelen toivoa ettei peruukkikauppaan tarvitsis lähteä.

Eilen napsin synttärijuhlien lomassa taas muutaman sata valokuvaa kesäkuun ekasta päivästä... tässä kuitenkin vielä toukokuun viimeiset. Maanantaiaamu alkaa totutusti koulubussia odotellessa ja K:ta patistaessa; "pue jo... puethan... pue ensin ja leiki sitten... laita housut jalkaan... laita nyt ne housut... eikun alkkarit ensin... nyt ne housut on takaperin, tuu tänne niin käännetään..." Koulua on vielä reilut kaksi viikkoa, sais jo loppua.

Aamukahvin lomassa tilaan apteekista M:n lääkkeen kotiin. Nyt kun tää uus apteekkisysteemi on viimeinkin saatu toimimaan se on, ah niin kovin kätevää... resepti menee lääkäristä suoraan apteekkiin ja apteekista lääkkeet tulee kotiovelle. Mun ainoa homma on painaa enteriä aamukahvin lomassa.



pitkästä aikaa - Campari OJ

kanadalaisten kansallisherkku Poutin, lautasellinen pekonia ja paikallisia juustoja ja leikkeleitä


lauantai-iltana omassa pihassa


nuudeleita ja possua




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pikkuinen kullanmurunen, olet kamala

Partioliivin juhlakuntoon saattamiseen tarvitaan viiniä. Näillä läpysköillä kun on tarkka järjestys ja tarkat paikat liivinssä. Me telttaillaan. Tai oikeastaan minä ja kaksi lasta telttaillaan – olkkarin lattialla, koska kuka nyt tuolla karhujen ja kojoottien seassa nukkuis takapihalla – se kolmas lapsi ulostettiin käytöshäiriön takia teltasta joskus kymmenen pintaan, ja nukuttuaan ensin yläkerrassa faijansa kainalossa se pelaa nyt Minecraftia onnellisena omasta rauhasta. Kaksi telttailijaa nukkuu vielä. Tilanteen autenttisuuden lisäämiseksi alakerran ikkunat on apposen auki ja mä juon aamukahviani villapaidassa – ihan kuin oikealla leirillä. Tosin kahvi tulee keittimestä ja takapuolen alla on tuttu tuoli. Kohta ne mussukat kömpii ulos teltasta ja puolisen tuntia siitä on ihan mahdollista että kaipaan taas maanantaiaamua ja tyopaikan tasapainoista rauhaa. Mun mielikuvissa aamu on sellainen mukavan seesteinen, tehdään yhdessä ja meillä on kivaa... Käytäntö on osoittautunut olem...

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...