Siirry pääsisältöön

kouluvaatteita laumalle

UPS kantaa kotiin lapsille alesta tilattuja kouluvaatteita. Jannujen vaatteet on vähän vaiheessa, ne tilaan Gapistä kun kerkeen, M:n garderobi alkaa olemaan kunnossa. Meillä keskitytyään pääasiallisesti hyvälaatuisiin trikoovaatteisiin jo ihan senkin takia että valtaosa muista vaatteista tuntuu M:n mielestä kurjilta päällä ja ne jäävät roikkumaan kaappiin käyttämättöminä. Oon siis oppinut pitäytymään muutamassa hyväksi havaitussa merkissä.

mekot - Mini Boden

farkkulegginsit - Tucker + Tate
aivan loistava vaatemerkki sensorisen integraation häiriöstä kärsiville lapsille,
harvemmin löytää pehmeämpiä, joustavampia ja mukavempia vaatteita

puuvillainen villatakki - Mini Boden


mekko ja legginsit - Tea
ihanan pehmeitä trikoovaatteita

tunika ja reisitaskuhousut - Tea

trikoolegginsit - Tea, puuvillaneuloslegginsit - Mini Boden

pojille; froteehuppari ja vuorelliset puuvillahousut - Mini Boden

pojille; trikoohuppari ja farkut - Tucker + Tate

Kommentit

  1. Hauska nähdä sitten miltä nuo vaatteet näyttää M:n päällä, erityisesti tuota keltapohjaista kukkamekkoa odotan. Teidän pojilla on ilmeisesti ainakin vielä yhteinen vaatekaappi? Ostatko pojille vaatteita koskaan kahta samanlaista kerralla, vai aina vaan yhden?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Työputken takia jäänyt vastailematta, sori! Laitan kuvia kun vaatteet otetaan käyttöön :) Pojilla on tosiaan yhteinen vaatekaappi. Muutamaa vaatetta löytyy niin että on sama vaate, mutta erivärisenä, toisaalta on mulla omassakin vaatekaapissa samasta paidasta kolme eri väriä ;) Vauvana ne oli aina samoissa, mutta eri värisissä, nykyään valkkaavat itse mitä päälleen mpanevat ja vaikka mä valkkaisin, valitsisin silti kummallekin selvästi erilaiset.

      Poista
    2. Ei hätää, ehdin vasta nyt lukemaankaan tätä! Mullakin on samasta paidasta eri värejä - ja on samojakin, kun on ollu kivoja paitoja. Jotkut ei tosiaan halua pukea kaksosiaan samanlaisiksi niin mietin että ostatkohan edes kahta samanlaista koskaan.

      Poista
  2. Tosi kivan näköisiä vaatteita ja varmaan mukavia päälläkin. :)

    T:Anskuli

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

pikkuinen kullanmurunen, olet kamala

Partioliivin juhlakuntoon saattamiseen tarvitaan viiniä. Näillä läpysköillä kun on tarkka järjestys ja tarkat paikat liivinssä. Me telttaillaan. Tai oikeastaan minä ja kaksi lasta telttaillaan – olkkarin lattialla, koska kuka nyt tuolla karhujen ja kojoottien seassa nukkuis takapihalla – se kolmas lapsi ulostettiin käytöshäiriön takia teltasta joskus kymmenen pintaan, ja nukuttuaan ensin yläkerrassa faijansa kainalossa se pelaa nyt Minecraftia onnellisena omasta rauhasta. Kaksi telttailijaa nukkuu vielä. Tilanteen autenttisuuden lisäämiseksi alakerran ikkunat on apposen auki ja mä juon aamukahviani villapaidassa – ihan kuin oikealla leirillä. Tosin kahvi tulee keittimestä ja takapuolen alla on tuttu tuoli. Kohta ne mussukat kömpii ulos teltasta ja puolisen tuntia siitä on ihan mahdollista että kaipaan taas maanantaiaamua ja tyopaikan tasapainoista rauhaa. Mun mielikuvissa aamu on sellainen mukavan seesteinen, tehdään yhdessä ja meillä on kivaa... Käytäntö on osoittautunut olem...

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...