Siirry pääsisältöön

herkkuja herkkuja



Lukijan pyynnöstä kokosin meidän kiitospäiväruokien reseptin tänne blogiin. Listalta puuttuu perunasose ja ystäväperheen vuotuinen salaatti josta on muodostunut jo perinne. Siihen tulee lahtikaalia, ruusukaalia, pecorino romanoa, manteleita ja aivan taivaallinen kastike. Salaatin tekee kirpeä kastike, eikä mulla ole aavistustakaan mitä Rali siihen laittaa. Perunamuusin nyt kai osaa tehdä kaikki ilman reseptiäkin. 

Koko päivä menee valmistellessa. Aloitan aamuvarhaisella lykkäämällä sokerikurpitsat uuniin ja siitä eteenpäin uuni on käytössä aina siihen asti kunnes kalkkuna kavereineen vedetään sieltä ulos joskus kuuden pintaan. 

Ruokajuhlana tämä ylittää täällä joulun. Jouluna perinteet ovat perhetasolla. Kiitospäivänä kaikkialla syödään pienin vaihteluin sitä samaa, samalla tavalla kuin suomalaisessa joulupöydässä.


Kalkkuna ja sen täyte


2 vaaleaa leipää esim ranskanleipää viipaloituna ja kuivatettuina
8 dl vähäsuolaista kanalientä
120g voita sulatettuna
500g makkarataikinaa (esim. Chorizo). Voisin kuvitella että tän vois korvata sikanautajauhelihan, chilin ja pekonin seoksella.
1 iso sipuli
3 omenaa
2 dl karpaloita
0.5 l tuoreita herkkusieniä
Tuoreita yrttejä: timjamia, salviaa ja rosmariinia

Leikkaa kuivunut leipä kuutioiksi ja laita isoon kulhoon. Itse käytän vanhaa savista taikinatiinua. Paista makkarataikina pannulla kuten jauheliha ja siirrä sivuun jäähtymään. Leikkaa sipuli peukalonpään kokoisiksi palasiksi ja lisää kulhoon. Leikkaa kaksi omenaa  peukalonpään kokoisiksi palasiksi ja lisää kulhoon. Viimeisen omenan tarvitset kalkkunaan myöhemmin. Kaada sekaan tuoreet tai pakastetut karpalot ja herkkusienet lohkottuina. Riivi kolme timjaminoksaa ja silppua lehdet (n. 2-3 rkl). Silppua salviasta lehtiä saman verran. Myös rosmariinista käytetään vain lehdet. Silppua niitä 3-4 rkl kulhoon. Säästä kustakin yrtistä muutama oksa kokonaisena linnun sisälle pantavaksi. Viimeiseksi kaada seokseen kylmä kanaliemi ja jäähtynyt voisula. Sekoita hyvin. Makkara sekoitetaan seokseen vasta linnun täyttämisen jälkeen.

Kalkkuna

Meidän lintu on tuore luomulintu, ja noin 8kg:n kalkkunasta riittää syötävää yhdeksälle kahdeksi päiväksi. Ota lintu hyvissä ajoin huoneenlämpöön. Uuniin mennessä sen sisälämmön tulisi olla noin 10C. Pese lintu ja kuivaa hyvin. En käytä sisäelimiä tai kaulaa. Suolaamiseen tarvitset noin 1dl suolaa ja reilusti mustapippuria. Hiero lintu sisältä ja ulkoa suolaseoksella. Tässä kohdassa on hyvä tehdä överit. Tämän jälkeen lintu täytetään. Kaulapuolelle laitan omenan lohkottuina ja vatsaontelon täytän täyteseoksella ja yrtinoksilla. Sido lintu värjäämättömällä puuvillalangalla tai keittiölangalla. Sitomisen tarkoituksena on estää linnun ”levähtäminen” uunissa ja sen myötä siipien ja koipien palaminen. Nosta sidottu lintu kinkkupussiin uunipellille ritilän päälle. Laita lihalämpömittari rintafileen paksuimpaan kohtaan. Paista kalkkunaa 180 asteisessa uunissa kunnes lihalämpömittari näyttää 82C. Avaa kypsän linnun paistopussi, peitä kalkkuna foliolla ja muutamalla keittiöpyyhkeellä. Anna levätä noin vartti peiton alla.

Sekoita jäljelle jääneeseen täytteeseen paistettu makkara ja kaada seos kannelliseen uunivuokaan. Itse käytän emaloitua valurautapataa. Anna täytteen kypsyä uunissa 175C  reilun tunnin verran ennen syömistä.

meillä nää rehut voi vielä hakea omasta pihasta






Kastike linnulle


4dl vähäsuolaista kanalientä
½ dl konjakkia
2rkl soijakastiketta
tuoretta mustapippuria myllystä maun mukaan
1rkl hienonnettua rakuunaa
1 ½ dl kuohukermaa
½ dl vehnäjauhoja

Kiehauta kanaliemi, soijakastike ja konjakki. Lisää seokseen pippuri ja rakuuna. Suurusta kastike kerma-jauhoseoksella hetkeä ennen tarjoilua.


Karpalohyytelö


5dl karpaloita tuoreina tai pakastettuna
1dl konjakkia
1dl vettä
2dl turbinadosokeria tai fariinisokeria
1 rosmariininoksa
(pektiiniä)

Laita aineet kattilaan ja anna kiehua keskilämmöllä kymmenisen minuuttia. Kaada mehu siivilän läpi kulhoon ja anna hyytyä viileässä. Pakastekarpaloihin kannattaa lisätä vähän pektiiniä ennen suodattamista.



Kurpitsapiirakka

Pohjaan:

120g jääkaappikylmää voita
3dl valkaisemattomia vehnäjauhoja
1dl sokeria
1tl suolaa
2tl kardemummaa
1 ison munan keltuainen tai 2 pienempää
¼ - ½ dl kylmää vettä

Täyte:

1 keskikokoinen sokerikurpitsa
1 ½ dl kuohukermaa
2 kananmunaa
1rkl kanelia
1-2tl muskottia
2tl inkivääriä
1tl jauhettua maustepippuria
4dl turbinadosokeria tai fariinisokeria

Puolita kurpitsa. Kaavi siemenet ja rihmainen keskiosa pois. Paista 175C leikattupuoli alaspäin, peitettynä foliolla noin 90 minuuttia, kunnes kurpitsa on haarukalla kokeiltuna kauttaaltaan pehmeä.

Kurpitsan paistuessa tee pohja. Sekoita kaikki kuivat aineet ja raasta sekaan kylmä voi raastinraudan isoimmalla terällä. Sekoita ryynimäiseksi. Lisää sekaan munankeltuaiset ja vesi, älä vaivaa ettei taikina sitkisty. Taputtele taikina syvään piirakkavuokaan tai irtopohjaiseen kakkuvuokaan ja laita pakastimeen viilenemään.

Kypsä kurpitsa on helppo kuoria. Koko sisuksen voi laittaa kulhoon ja sekoittaa tasaiseksi silikonilastalla. Lisää seokseen ensin sokeri ja mausteet, sitten kerma ja viimeiseksi kananmunat. Kaada täyte jäähtyneeseen taikinakuoreen.


Paista 200 asteisessa uunissa 40 minuuttia tai kunnes piiraan keskusta on hyytynyt. Anna piiraan jäähtyä ritilän päällä ja tarjoile agavesiirapilla makeutetun kermavaahdon kanssa. 

vasemmalla se putsattu puolikas











Valmis... 

Lasissa Chateau De Lille Doyenne 2013 Rousanne... parhaimman viiden kärkeen listattu kalkkunaviini.



Kommentit

  1. Munkin mielestä Kiitospäivän ruokaa on just hyvä verrata suomalaisiin Jouluruokiin, kun siihen kuuluu ne tietyt jutut, jotka tehdään jossain muodossa melkein kaikissa perheissä. Jouluruoka täällä voi tosiaan olla perheestä riippuen ihan mitä vaan. Sitten on vielä monia, jotka ei edes vietä Joulua. Ihmiset saattavatkin kohteliaasti kysyä "Do you celebrate Christmas". Hienotunteista onkin vain toivottaa "Happy Holidays".

    Mua kiinnostaisi kuulla, että aloitko jo heti ensimmäisestä USA:ssa vietetystä Kiitospäivästä alkaen tehdä näitä perinteisiä ruokia, vai onko se tullut vasta joskus myöhemmin? Tai muutenkin olisi kiva lukea, että missä vaiheessa paikalliset juhlapyhät alkoivat tuntumaan omilta ja pääsi niihin perinteisiin mukaan. Ottaen huomioon, että olette molemmat alkujaan suomalaisia ja tänne reilusti aikuisiällä muuttaneita, tunnutte hyvin päässeen sisään mitä kaikkea näihin paikallisiin juhlapyhiin kuuluu.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 2)

Kolmen päivän retkellä me kierrettiin neljä koulua. Kouluista kaksi on julkisia yliopistoja ja kaksi yksityisiä. Kouluista yksi oli pieni, kaksi keskikokoista ja yksi suuri. Tämän kuun loppupuolella edessä on vielä retki tytön ykkösyliopistoon ja sen pienempään sisarukseen. Alun perin oli ajatus vierailla vielä osavaltion pohjoisosan julkisessa yliopistossa, mutta kesän retkellä löytyi parempia vaihtoehtoja.  Kouluvierailuilla tutustutaan koulun lisäksi myös paikkakuntaan, jolla koulu sijaitsee. Onhan silläkin väliä minkälaisessa ympäristössä kampus sijaitsee ja onko siellä mitään tekemistä koulun ulkopuolella. Näistä meidän kouluista Tättiksen ykkös- ja kakkosvaihtoehdot sijaitsevat Seattlen alueella. Nämä vaihtoehdot antaisivat tytön asua kotona ja säästää siten asumiskuluissa ja kun työpaikkakin on jo olemassa, olisi kaikin puolin helppoa pysyä täällä kotinurkilla. Yksi kouluista on osavaltion toiseksi suurimmassa kaupungissa, kaksi pikkukaupungeissa ja yksi paikassa, jossa ei o...

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...