Siirry pääsisältöön

viikonloppu

Lauantaina Tättis kysyy multa koska mä oikein aloitan työt ja katsoo mua epäuskoisena kun vastaan että mä aloitin jo – tiistaina. Perään jatkan vielä että olen koko aamun tehnyt lauantainakin töitä, lajitellut ajettuja maileja, ajastanut markkinointia naamikseen ja Fredde on hoidellut mun kirjanpitoa. ”Oikeesti?” - se kysyy. ”Oikeesti!” – vastaan. Ihan oikeesti olen tehnyt kuluneella viikolla ihan täyden työviikon, varmasti enemmänkin, eikä kukaan lapsista edes huomannut. Eikä se edes ole tuntunut työltä.

tällä kertaa vaan leikattiin, josko enskerralla taas sitä savun sävyä


Viikonloppuna tehdään viikonloppuisia asioita, rakennetaan legoilla, pelataan lautapelejä, käydään hoitamassa asioita ja tutustutaan siihen uuteen, hienoon ruokakauppaan. Perjantaiset pizzat päätyi roskikseen – aina ei voi onnistua sanoi Fredde meidän vaihtaessa pizzan leipiin. Lauantaiset kauniin kaupan ostokset osoittautui aivan liian suolaisiksi ja päätyivät roskiin samaten. Moni kakku päältä kaunis vaan silkkoa sisältä, vanhassa vara parempi ja mitä niitä nyt onkaan...



Sunnuntaina metsä kutsuu mua ja Marttaa. Tuoksuu keväältä, lämmintä, kylmää ja märkää yhtäaikaa. Sateen kastelemat puut höyryävät auringossa ja vierellä kulkee ystävä oman koiransa kanssa. Lenkkisunnuntait on ihan parasta. Monta tuntia metsässä koirien peuhatessa ympärillä.

etsii

sukeltaa

löytää



Maanantaiaamuna herätyskello muistuttaa arkiaamusta yhtäaikaa mun ja Fredden yöpöydillä. Kumpikin kääntää kylkeään ja jatkaa uniaan. Huomenna lähdetään rantsuun. 

rannekorutalkoot sunnuntaina

Tunnisteet

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...
Lähetä kommentti
Lue lisää

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Davi

Pieni käsi ottaa tiukasti kiinni mun kädestä, käännän katseeni käden omistajaan, ruskeasilmäiseen poikaan, jonka paita on päällä takaperin, napit selässä. Lapsen katse on tarkka ja kysyvä: Kuka sinä olet? Katson lasta, laskeudun hänen tasolleen ja hymyilen, kysyn, onko hän kenties Davi? Kerron hänelle olevani Ms M. Poika nyökkää. On vuoden toinen kouluviikko ja eskarilaisten ensimmäinen koulupäivä. Davi on viisivuotias eskarilainen ja yksi koulun monikielisistä oppijoista.  Muutama päivä myöhemmin sama pikkumies juoksee perässäni koulun käytävällä ja takertuu kahdella kädellä mun jalkaan. Toinen koulun MLL*-opettajista seuraa perässä ja muistuttaa pientä poikaa, että hänen pitäisi olla ruokailemassa luokkatovereittensa kanssa. Kommunikaatiovälineenä ovat lähinnä viittomat ja taskutulkki sillä yhteistä kieltä meillä ei vielä ole. Saatan pojan ruokasaliin opettajan kanssa ja pääsen lopulta jatkamaan omaa matkaani. Pienestä takiaisesta tulee kuitenkin vakituinen seuralainen myös minul...
Lähetä kommentti
Lue lisää