kuin veitsellä leikaten

Torstaiaamun hässäkässä teloin sormeni pestessäni puolihuolimattomasti aivan järkyn terävää leipäveistä. Jotenkin se vaan siinä aamuhässäkässä lipsahti ihan vähän, täppäsi oikean käden etusormen niveleen ja se oli siinä. Lavuaari värjäytyi verestä ja lapset hoki vieressä et super viileetä, ihan kauheesti verta. Haava oli parisenttinen ja vaikkei kovin syvä – eihän tossa nivelen kohdalla niin kauheesti edes ole lihaa – niin sellaisessa paikassa et olis varmaan ollut ihan fiksua ajaa näyttämään sitä. En ollut fiksu. Oli torstaiaamu ja mulla oli kiire ajamaan lapset kouluun ja tapaamaan sen tytön isää ja pankkiin notarisoimaan uuden auton papereita. Kietaisin sormeen lastaarin ja laastarin päälle sellaista tarratonta haavateippiä. Kymmenen minuutin kohdalla vaihdoin systeemin uuteen, yritin pitää sormen paikallaan ja lähdin matkaan.

tää on ollut rikki jo ainakin vuoden

Illalla avasin systeemin, haava alkoi tihkumaan heti kun paketti oli avattu. Lykkäsin haavaan liimaa – siis haavaliimaa, ei erikeeperiä – laitoin päälle puhtaan haavataitoksen, sormen alle uudelleen muotoillun jäätelötikun ja sidoin sormen uudestaan. Näillä ollaan nyt menty ja ihan siistiltä se näyttää. En tiedä olisko ne edes yrittäneet sitä ommella tai liimata ensiavussa, vai oisko hoito ollut loppupeleissä ihan sama. Anyhow, yhden sormen puutteella on nyt sit järkätty ja juhlittu synttäreitä, biletetty lauantaina ystävien kanssa ja vaihdettu alakerran kylppäriin uus sekoittaja. Rautakaupasta pitää vielä hakea tiivistekittiä niin et saa myös sen lavuaarin renkaan ja korkin vaihdettua uusiin. Kukapa olisi arvannut että musta on myös putkimieheksi, en ainakaan minä itse.

paska ei ole patinaa vai mitä se Kummunsalo nyt silloin joskus sanoikaan

Koneella voi kirjoittaa yhdeksälläkin sormella. Käsinkirjoittaminen on hankalampaa. Kuvien editoiminen vaatii sellaista sormitarkkuutta että se on osoittautunut haasteelliseksi etusormen puuttuessa. 

hyvää ruokaa hyvässä seurassa

Auton käynnistäminen on hankalaa, ajaminen sujuu hyvin, myös sillä uudella jossa on ihan perinteinen soppakauha ja kytkin. 

Päivän opetus on O:ta lainaten; ”Pienet ihmiset saa pieniä haavoja, isot isoja” 

ihanaa saada taas illalla laskea katto alas ja ajella kotiin lämpimässä illassa