Siirry pääsisältöön

viikko elämästä - lauantai

Viikon päättää lauantai. Julkaisen sen sunnuntaiaamuna kahvikupin ääressä hiljaisessa talossa. Ollipolli yskii yläkerrassa. Martta hinkkaa peppuaan - tästä kuva - ja muut nukkuu vielä. Kun arkipäivät on pitkiä ja työntäyteisiä menee lauantait aina harrastuksiin ja asioiden hoitamiseen. Takapenkkirivistöistä kuuluu pitkä huokaus matkan alkaessa ja joku kysyy aina säännöllisesti: ”Kuinka monta vielä ennen kuin mennään kotiin?”

Mä nukuin lauantaina pitkään ja tulin alakertaan siinä vaiheesa kun jannut veti jo vohveleita napaan Fredden johdolla.

Keitän itselleni kahvit ja kirjoitan tekstin perjantaille.

Yläkerrassa on kauppa ja me käydään Fredden kanssa ostoksilla. 

Martan mielestä homma kusee ja pahasti, enää ei pääse lenkille ja joutuu käyttämään näitä typeriä pöksyjä. 

Me kävellään jalkapalloharkkoihin lämpimässä syysmyrskyssä. 

Huoltojoukot seuraa treenejä kentänlaidalla.

Tättis juomatauolla.

Lounasta ennen kun me lähdetään meidän lauantaiturneelle.

Mukaan kahvit. 

Vettä sataa ja tuulee.


Eka kohde on viedä mun kone huoltoon. 

Nordstromilla tarjoillaan herkkuja ja mallinuket on eläviä. Mä käyn ostamassa aurinkopuuterin ja yritän löytää itselleni uuden sadetakin. Lopulta sadetakki löytyy J.Crewlta lauman jutellessa ystävien kanssa Legokaupassa.


Nää koklaa iPadeja kun mä sovittelen uutta konetta itselleni.

Sit seuraava vaihde silmään ja ruokakauppaputkeen...

Ensin aasialaiseen markettiin. 

Viinikaupasta voi hakea olutta omaan pulloon. 


Joo, se tosiaan on ihan laillista.

Ajettiin kuitenkin vaan ohitse. 

Bensaa tankkiin. 

Tää on se rankin osuus. Maitoa, lihaa, koiranhammasharjoja, viiniä, juustoa, leipää, aamiaisvohveleita...


Halloweenkaupasta käydään ostamassa puvut laumalle. 

...ja kauhistelemassa hautausmaan tyyppejä. 


Päivän satoa. 

Martta hinkkaa takapuoltaan kaapinoveen ja Kentsu tyhjentää tiskikonetta mun tehdessä lihakeittoa. 

Keiton kypsysessä me ehditään pelata muutama erä Mastermindia.

Meillä on kymmenen hengen ruokapöytä ja silti me aina syödään tässä keittiösaarekkeen ympärillä. 

Tättis lukee kirjaa mun vieressä Fredden katsoessa Formulaa alakerrassa.

Mä luen jannuille Potteria. 

Asioidenhoitopäivänä askeleita tulee huomaamatta. 
Tää oli itseasiassa mielenkiintoinen kokeilu. Pitäis varmaan yrittää joskus toistekin. On taas sunnuntai. Fredde lähtee tänään työmatkalle Nevadaan. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

rahat on loppu, mutta myydään volvo

Hesarin kolumnisti ravistelee suomalaisia amerikasta käsin. Tällä kertaa aiheena oli peruskoulu. Kommenttikentässä ollaan takajaloillaan ja pyritään dissaamaan kolumnistin kirjoitusta oikealta ja vasemmalta, osa kutsuu suoraan jopa idiootiksi. Välissä muutama kannustaa ja tukee. Jokainen ulkosuomalainen tietää ihan hyvin ettei suomalaisen yhteiskunnan epäkohtiin saa puuttuua ulkoa käsin. Ei vaikka joskus täytyy mennä kauas nähdäkseen lähelle. Vain suomessa asuva suomalainen saa arvostella suomen terveydenhuoltoa, koululaitosta tai verotusta. Ulkosuomalaisen tulee kiittää ja kumartaa, ymmärtää että on lottovoitto syntyä Suomeen. Vaan onko se ihan oikeasti lottovoitto? Miksi niin moni lähtee? Miksi niin moni niistä lähtijöistä palatessaan päättää lähteä uudestaan; ”heti kun vaan voi!” Miksi niin moni lähtijöistä tietää jo lähtiessään ettei aio palata? Miksi ulkosuomalainen ei halua asua Suomessa, vaan tyytyy kärräämään lomiltaa mukanaan kalliita desingnesineitä ja vaatteita? Miksi?...

mitä suomi ajattelee?

Pakolaiskeskustelu riehuu Suomessa marginaaliryhmien heitellessä ilotulitteita, kiviä ja polttopulloja. Toisaalla suljetaan raja ihmismuureilla. Media mässäilee tapahtumilla, kuin silläkin että pieni ryhmä niistä pakolaisista haluaa kivempaan paikkaan tai osoittautuu rikollisiksi. Kaksi pientä ryhmää. Paljon näkyvyyttä. Myös kansainvälisessä mediassa. Toisaalla hiljainen osa kansalaisia auttaa, antaa omastaan ja tekee vapaaehtoistyötä sen saman pakolaisryhmän hyväksi. Joku älähtää että ne tulee huvikseen, paremman elämän toivossa ja toinen muistuttaa että harva haluaa jättää kotiaan ihan vaan huvin vuoksi. Ei Suomikaan sentään niin ihana maa ole. Siinä ääripäitten välissä on hiljainen massa. Se joka hiljaisesti hyväksyy tain hylkää. Se ryhmä joka ei äänekkäästi vastusta sen enempää kuin puolustakaan. Haluaisin tietää mitä se hiljainen massa ajattelee. Haluaako Suomi oikeasti avata vai sulkea ovensa? Pelkääkö Suomi oikeasti monikulttuurisuutta? Uskooko Suomi oikeasti et...

Konsensus Kari

sunnuntaina me syödään pullaa Itku pitkästä ilosta, paha paljon nauramasta. Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee. Mies se tulee räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta. Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla. Vaatimattomuus kaunistaa. Suomalainen asenne elämään on kurinalainen. Kärsimyksen kautta päästään voittoon ja kurinalaisuus palkitaan. Arjen kuuluu tuntua harmaalta ja arkiselta, sillä ilman harmautta ei juhlakaan tuntuisi juhlalta. Vaikka kasvava osa suomalaisista ei tunnusta uskontoa, eroaa kirkosta ja haluaa pysyä kaukana jumalasta, varjostaa suomalaista ajattelua ja kulttuuria edelleen luterilaisuus, tietynlainen tarve itsensä rankaisemiseen, askeesiin ja kieltäytymiseen. Oli sitten kyse liiasta kivasta, liikunnasta, sokerista tai mistä tahansa mukavasta. Martta mahtuu edlleen syliin Hyvä ihminen syö puolukoita ja ruisleipää. Hyvän ihmisen lapset eivät syö sokeria, lisäaineita, väriaineita tai oikeastaan mitään muutakaan kivaa. Hyvän ihmisen lap...