Siirry pääsisältöön

2. luukku - tonttu

Beer Pong 



Koko perhe odottaa Tontun ja sen ystävän Clairen jokavuorisia seikkailuja meidän kotona. Liioittelen, en usko että Fredde välittää tuon taivaallista siitä tuleeko ne vai ei, mutta mulla on kivaa ja lapset odottaa niitä ihan tosissaan. Amerikkalainen tonttuperinne, Elf on the Shelf on vähän vastaava kuin ne suomalaiset tonttuovet, mutta tonttua siirretään aina lasten nukkuessa paikasta toiseen. On perheitä joissa tonttu istuu tarkkailemassa perheen pienimpiä ja sitten on näitä meidän perheen kaltaisia, joissa tontut ovat täynnä tarmoa ja puuhailevat kaikenlaista.

Joulutontun alkuperä juontaa juurensa 70-luvulle, Fisbee tonttuun. Kansallinen ja kansainvälinen hitti siitä tuli vasta 2000-luvun alkupuolella ja nykyään Elf on the Shelf löytyy jo yli 12 miljoonasta kodista. Meidän perheessä tonttuja on kaksi.

Kahvinkeitossa.


Ensimmäinen meidän tontuista aloitti työnsä jouluna 2009 ja työskenteli meidän perheessä itsekseen aina jouluun 2015. Sinä kesänä tuli Martta ja joulukuisena päivänä se hetki kun Martta löysi Tontun. Tonttu kiidätettiin pohjoisnavalle tonttusairaalaan ja loppukauden vakavasti loukkaantunutta Tonttua tuurasi Claire. Tontun taika katoaa ihmiskäden kosketuksesta ja vaikka koiran kosketus olikin vaarallinen, ei se onneksi kuitenkaan ollut kuolettava. Seuraavana jouluna meillä oli kaksi tonttua sillä pitihän koirahyökkäyksen toipilaasta pitää huolta. Mitä vanhemmaksi meidän kolmikkomme kasvaa sitä vallattomammaksi heittäytyy meidän perheen tonttukaksikko.


Pikaisella Googlauksella löytyy kasapäin toinen toistaan hurjempia ideoita ja toisella vilkauksella myös tarinoita siitä hetkestä kun äiti herää varhaisaamun tunteina siirtämään perheen tonttua.

Mäenlaskua.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...

rokotukset ei oo mikään uskon asia

Istun puolitietoisesti muurahaispes ään. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia, niitä jotka eivät ole nähneet mitä tapahtuu jos lapsi sairastuu polioon. Niihin jotka eivät tiedä että tuhkarokko on vaarallinen sairaus. Niihin jotka eivät tiedä että vihurirokkoon tai sikotautiin voi kuolla. Niihin jotka uskovat että rokotukset ovat vaarallisia, ja että maailma olisi parempi ilman. Niihin jotka eivät enää tiedä minkälainen maailma oli ennen. Niihin joilla on varaa olla rokottamatta, vai onko? vaccine infographic created by Leon Farrant Kuinka monta kertaa multa on kysytty että tiedänkö rokotteitten aiheuttavan autismia? Kuinka monta kertaa olen vastannut etten tiedä. Kuinka monta kertaa olen kertonut ettei se ole totta. Tuhkarokkoepidemia alkoi huvipuistosta. Se alkoi sieltä minkä pitäisi olla ”the happiest place on earth.”  Siinä on jotakin kornia. Siis siinä, että se lähti just sieltä. Tosiasiassa on enemmän kuin ...

tikapuita ylös maailmassa

Kulunut viikko on epäilemättä ollut haastavin. Siis haastavin sen jälkeen kun aloitin lokakuun 12. päivän aamuna orientaatiolla. On torstai-ilta ja tällä viikolla minä olen soittanut satoja puheluita, ottanut vastaan kymmeniä puhelinvastaajaviestejä, vastannut tsiljoonaan puheluun, käynyt läpi 31 uuden potilaan sisäänotto- haastattelua. Sivussa olen hoitanut normiajanvarausta ja soitellut ihmisille (150) muistuttelupuheluita erilaisita operaatioista, lääkäriajoista, verikokeista ja kuvantamistapahtumista.... unohdinko mainita että mulla on keuhkoputkentulehdus, infektioastma ja työpäivän keskimitta on ollut vajaat kymmenen tuntia. Keskiviikkona kai, totesin esimiehelleni että saatan ehkä karata. Ai, mihin – se kysyi, enkä osannut vastata. Vastasin sen sijaan seuraavasti; ”Kysyit multa taannoin kuinka mä kestän jatkuvia keskeytyksiä työssä, ja silloin sanoin että hyvin. Tänään väittäisin että olen lähestymässä takarajaa, kun puran puhelimesta kymmenen viestiä ja ennen kun...