koodeja ja kuulumisia

Meidän kuulumiset on jääneet päivittämättä...

K:n testit oli ja meni ja vastauksetkin saatiin tiistaina. Ei niin ettei se olis tuntunut tärkeeltä kirjoittaa, enneminkin ajattelin kirjoittaa laajemmin paremmalla ajalla ja päivät vierii ja se parempi aika ei koskaan tule... Posti toi eilen sen ihan virallisenkin raportin, virallisen koodin ja viralliset tulokset. Monimuotoinen kehityshäiriö (F83). Kognitiivisissa testeissä huipputulokset... mihin mä näitten mun matemaattisten älykköjen kanssa vielä joudunkaan...

M:lla oli eilen psykiatri, lääkitystä vähän hierottiin ja hiottiin ja sovittiin seuraava tapaaminen helmikuulle. Oltiin yhtä mieltä siitä että pitkä matka on kuljettu lyhyessä ajassa ja lapsesta joka oli käytännössä täysin toimintakyvytön on kuoriutunut esiin jotain ihan muuta...

Koiran verikokeista ei löytynyt mitään. Mä en halua ajatella asiaa... mietin sitä sit kun tästä harjoittelusta on selvitty. Henkisesti on kuitenkin syytä valmistautua siihen että Koiran tarina on kohta loppu ja hoito on nyt lähinnä toisen olon helpottamista ja keskittymistä siihen että sillä on hyvä olla. On hetkiä kun mä seuraan sitä ja mietin et ehkei sillä olekaan mitään vikaa... kun se juoksee ulkona tai leikkii lasten kanssa olkkarissa.

Mulla oli eilen harjoittelussa se päivä josta meitä peloteltiin. Ei kukaan nyt varsinaisesti ollut mulle ilkeä, mutta tunsin itseni lähinnä idiootiksi ja koin olevani enemmän tiellä kuin hyödyksi. Aika selväksi se mun eilinen ohjaaja teki ettei musta ole mitään iloa ja et sillä nyt oli muutenkin huono päivä ja olis mieluummin ollut jossakin muualla kuin töissä. Ilta meni siis lähinnä koristeena ja vaivana... tai kyllähän siellä oli se yksi venäläinen vanhus joka yritti jatkuvasti lähteä kotiin – mäkin lähtisin jos kukaan ei ymmärtäis mua, enkä mä niitä – ja sängyn hälyytin pärähti kolmen minuutin välein... siellä mä sit istuin pitämässä kädestä kiinni ja nyökkäämässä sille loputtomalle pajatukselle ilman aavistustakaan siitä miten voisin auttaa tai mitä osaisin tehdä.

On lauantaiaamu. Leipä paistuu uunissa ja kohta pitäis pakata lauma autoon ja lähteä kummitytön synttäreille. M valmistautuu kutsuille kylpemällä yläkerrassa, L puhuu puhelimessa lauantaipuhelua anopilleen ja pojat on supersankareita.

O ja munatoti