Siirry pääsisältöön

me ei harrasteta...

Me ei harrasteta aamusynttärikemuja. Kun saan kutsun synttäreille jotka alkaa ennen puoltapäivää kieltäydyn kohteliaasti kunniasta. Ei niin etteikö me ehdittäis tai kyettäis saamaan laumaa paikalle. Ei niin etteikö laumalla olis kivaa ja etteikö juhlat itsellään menis kaikin puolin mallikkaasti. Kantapään kautta on kuitenkin opittu että päivä sen jälkeen menee kiukutteluun, tappeluun, riitelyyn, raivareihin, riehumiseen... ja jos juhlat on jo heti aamusta, tulee päivästä eittämättä vähintäänkin pitkä, eikä vanhempien hermoja saa hellitettyä yhdellä viinilasillisella. Näinpä olemme oppineet kieltäytymään kohteliaasti aamujuhlista.

Ristipistokemuja tai kirjaston lukujuhlia saattaisin harkita, mutta valitettavasti lasten synttäreihin liittyy yleensä riehmumista ja kiljuntaa.

Viikko takaperin kummilapsellani oli syntymäpäiväjuhlat. Tietysti aamulla, ja koska se nyt sattui olemaan kummilapsi ei auttanut kohteliaasti kieltäytyä vaan oli raahauduttava paikalle. Iltapäivä kolmeen mennessä musta olis ollut ihan loistava vaihtoehto tulla suljetuksi eläintarhan apinataloon, tai vaihtoehtoisesti lahjoittaa lapsilauma ensimmäiselle halukkaalle.

Eilen oli taas synttärikutsut kello 11. ja kutsuja taas yksi niistä, joille on vaikeeta sanoa ei. Ajateltiin kokeilla ryhmän jakamista. Pojat pomppuhelvettiin hyppimään mun kanssa ja M ja L yhdessä askartelukauppaan, kahville ja hoitelemaan asioita. Tiesin että O pärjää, tai itseasiassa O:n mielestä pomppuhelvetti on aika turha paikka. Mietin miten K:n käy... kykeneekö se rauhoittumaan kaiken sen riehumisen jälkeen ja löytämään takaisin sen muutenkin olemattoman zenin.

Kaksi tuntia pomppimista, pizzaa ja kuppikakkuja... lastasin autoon kaksi uuvahtanutta nuorta herraa. O kaipas jo autossa tutuaan ja kotona iskin jannun suoraan päiväunille. Sillä aikaa kun me O:n kanssa nukuttiin nautiskeli K mun puhelimen mahdollisuuksista omassa sängyssään. Puolisentoista tuntia myöhemmin M:n ja L:n tullessa kotiin elämä oli edelleen mukavaa ja kivaa ja kaikkien hermot tallella.


K on siis kasvanut syntymäpäiväkelpoiseksi, O on syntynyt bsellaiseksi ja M, M ei edelleenkään mene synttäreille aamulla. Paras synttärijuhlien aika M:n kannalta on myöhäinen iltapäivä...



Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 2)

Kolmen päivän retkellä me kierrettiin neljä koulua. Kouluista kaksi on julkisia yliopistoja ja kaksi yksityisiä. Kouluista yksi oli pieni, kaksi keskikokoista ja yksi suuri. Tämän kuun loppupuolella edessä on vielä retki tytön ykkösyliopistoon ja sen pienempään sisarukseen. Alun perin oli ajatus vierailla vielä osavaltion pohjoisosan julkisessa yliopistossa, mutta kesän retkellä löytyi parempia vaihtoehtoja.  Kouluvierailuilla tutustutaan koulun lisäksi myös paikkakuntaan, jolla koulu sijaitsee. Onhan silläkin väliä minkälaisessa ympäristössä kampus sijaitsee ja onko siellä mitään tekemistä koulun ulkopuolella. Näistä meidän kouluista Tättiksen ykkös- ja kakkosvaihtoehdot sijaitsevat Seattlen alueella. Nämä vaihtoehdot antaisivat tytön asua kotona ja säästää siten asumiskuluissa ja kun työpaikkakin on jo olemassa, olisi kaikin puolin helppoa pysyä täällä kotinurkilla. Yksi kouluista on osavaltion toiseksi suurimmassa kaupungissa, kaksi pikkukaupungeissa ja yksi paikassa, jossa ei o...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Oodi Julkiselle Opetukselle

Mikä jakaa ihmisiä enemmän kuin näkemys koulusta ja koulutuksesta? Täällä tiikeriäitien ja helikopterivanhempien luvatussa ihmemaassa, on tällainen suomalainen vanhempi, jonka mielestä lapset saa opiskella just mitä lystäävät (ainakin melkein) vähän kummajainen. Ei pelkästään kummajainen toisten vanhempien mielestä, vaan myös lasten ja nuorten silmissä. Outo on sellainen äiti, jonka lapsi voi ihan rauhassa valita valinnaisensa itse, opiskelkoon vaan teatterilavastusta tai keittämisen kemiaa. Kaikkea kannattaa kokeilla! Suomalaisen koulujärjestelmän kasvattina en koskaan oikeastaan edes harkinnut yksityiskoulua meidän lapsukaisille. Päinvastoin, huokaisin helpotuksesta kun kaksi kolmesta pääsi jopa kunnalliseen, ilmaiseen eskariin ja vain yhden eskarista jouduttiin maksamaan. Samoihin aikoihin opin myös ettei yksityiskouluilla ole täällä velvollisuutta järjestää erityisopetusta ja siksi moni yksityiskoulu viisaasti valitsee oppilaikseen ne joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Erikseen...
Lähetä kommentti
Lue lisää

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...
Lähetä kommentti
Lue lisää