Lauantaiaamuna nukutaan pitkään. Kuulen jannut ekaan kertaan
joskus ennen kahdeksaa. Joko ne on leikkineet huoneessaan riitelemättä tai sit
ne on oikeesti nukkuneet. Unen läpi kuulen miten ne laittaa telkkarin päälle ja
istuu katsomaan Lohikäärmeratsastajia. Vedän tyynyn korvan päälle ja nukahdan
uudestaan. Seuraavan kerran havahdun siihen että joku avaa meidän makkarin oven
vähän ennen yhdeksää. Ovi aukeaa ja sit se menee samantien taas kiinni.
Yhdeksään mennessä me ollaan kaikki hereillä. M liittyy poikien seuraan
katsomaan elokuvaa ja mä valun alakertaan keittämään itselleni kupin kahvia.
Fredde puhuu puhelimessa äitinsä kanssa.
Kalenteri
ammottaa tyhjyyttään koko viikonlopulle. Voidaan tehdä ihan mitä vaan tai olla
tekemättä yhtään mitään. Mikä ihana vapaus. Käytän koiran aamupissalla sakeassa
sumussa, iltapäiväksi on luvattu aurinkoa.
Vähän myöhemmin
me istutaan yhdessä aamiaispöydässä. Tai siis minä istun, Fredde istuu ja O
istuu. K seisoo tulillaan ja leikkii et sen leipä on lentokone. M tanssii
omalla tuolillaan balettia. Ne on kuin sellaisesta huvipuiston nuijapelistä.
Yks istuu ja toinen on sillä välin ehtinyt jo taas seisomaan. Koira yrittää
hiipiä keittiöön salaa. Elämä maistuu elämälle Kahvi kupissa on kuumaa ja se
sitruunakakku on ihan järjettömän hyvää. M:n leivälle levitetään vuohenjuustoa,
katsotaan kuinka käy. Periaatteessa vuohenmaitokin on maitoa, mutta kaikkea
kannattaa kokeilla eikä ole ihan tavatonta että se vuohenmaito kuitenkin sopii.
Eletään tammikuun
viimeistä päivää. Huomenna ollaan taas
askelen lähempänä kevättä ja kesää.
 |
| menossa M:n koulun elokuvailtaan |
 |
| muutama minuutti esinäytöksen alkuun |
Kommentit
Lähetä kommentti