Siirry pääsisältöön

osaatko ratkaista kakooman?

Aamulla pakkasin tutusti kolmikon kouluihinsa. Fredde hihitteli meidän normiaamun systeemeitä: ”Pue päälle, pue päälle, pue päälle... eiku pue päälle... paita, paita, P-A-I-T-A... housut, hosut, housut... ne meni väärinpäin, käännä! Joko laitoit housut? Laita N-Y-T ne housut jalkaan...” K löysi portailta pienen ampiaispesän ja se pakattiin pakasterasiaan esittelykierrokselle kouluun. Fredde nappas O:n matkaansa ja me käveltiin M:n kanssa bussipysäkille. Matkalla pysäkille me nähtiin hanhia lentämässä, aamukasteisia hämähäkinseittejä, auringossa kimaltelevia etanan jälkiä ja kuollut kastemato. Mikä aamu, toteaa tyttönen, voiko hienompaa enää olla... kunpa meillä olis aina näin paljon aikaa aamulla kun kävellään bussille.



Kävelin kotiin, laitoin pesukoneen pyörimään, lajittelin muutaman koneellisen ja istahdin kahvikupposen kanssa korjaamaan M:n luokan matikankirjoja. Open saatesanat oli ettei hänellä valitettavasti ole vastauksia tehtäviin, ja mä hymähdän että jos en ekan luokan matikan tehtävistä selviä täytyy katsoa peiliin. 22 kirjasta. Kolmannen kohdalla kävin katsomassa peiliin ja etsin netistä vastuksen. En ollut ikinä törmännyt ”kakoomaan”. Yritin aikani hakea systeemistä logiikkaa, mutta jouduin lopulta nöyrtymään ja etsimään ratkaisuavaimen.





M pääsi koulusta poikkeuksellisesti jo kahdeltatoista. Me käveltiin K:n kanssa sitä vastaan bussille ja sit puiston kautta kotiin. O jäi syömään lounaan kouluun ja me haettiin se sen jälkeen kun oltiin piipahdettu kaupassa.  Lounaalla M ilmoitti et sitruunajugurtti on pahaa, mä lupasin leipoa siitä kakun. M kysyi miten ihmeessä siitä voi tulla hyvää jos sen laittaa kakkuun? Luulis sen kakukinkin menevän pilalle. Kakkutaikina tuntui kuitenkin maistuvan, ehkä se valmis tuotoskin siis kelpaa.





Mun reseptit on siellä ja täällä erilaisella sekalaisella paperilappusvalikoimalla. Osa pahvikorteilla ja loput post-it lappusilla tai vanhojen laskujen selkäpuolella. Päätin ryhtyä tuumastatoimeen ja aloittaa sitruunakakkusella reseptikokoelman ystävän tuliaiseen. Tulevaisuudessa meillä on toivottavasti kirjoissa ja kansissa kaikki nää meidän mukautetut reseptit. Sokeri korvataan palmusokerilla ja raakasokerilla, maitotuotteet maidottomilla, vehnäjauhot vaihdetaan terveellisempään vaihtariin - ainakin osaksi. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...