Siirry pääsisältöön

kaksi erilaista kuumetta

Kaksi lasta, sama tauti. K sanoo olevansa O:n isoveli. No, onhan se tavallaan mutta K on sitä mieltä et se on O:n isoveli silleen ihan oikeesti eikä vaan minuutin erolla. Meidän epäkaksoset sairastaakin eritavalla. No alusta astihan ne on juosseet eri suuntiin, tai siis toinen juoksi ja toinen ei.

M menee huomenna kouluun, kuusi annosta Tamifluta on tehnyt tehtävänsä ja tyttö on käytännössä melkein terve. Mä aloitin oman lääkitykseni lauantaina ja jos olisin viime yönä nukkunut enkä kuulostellut noitten kahden sankarin rohinoita ja odottanut sitä hetkeä kun ne ei enää hengitä mä olisin epäilemättä itsekin jo melko hyvässä hapessa. Fredden kohdalla lääkitsemätön influenssa eteenee raskaan junan lailla, ja joka päivä se voi vähän vähemmän huonosti, mutta paraneminen on niin armottoman hidasta. Sillä taitaa olla menossa jo päivä seitsemän.



Viimeyön kuuntelin lapsiparkoja. Yksi oikealla, toinen vasemmalla. Minä keskellä. K vinkui, O rohisi, kumpikin hehkui kuumeisena eikä lääke auttanut laskemaan kuumetta kummallakaan. K oli levoton, heräili ja pyöri. Jos O ei olis ollut niin kuuma ja rohissut niin äänekkäästi, olisin voinut erehtyä luulemaan että se on kuollut. Välillä se parahti itkemäkseen taas vajotakseen takaisin koomaansa.

Aamulla soitin lääkäriin hyvin tietoisena siitä että K:lla oli iltapäivä neljään asti aikaa aloittaa Tamiflu 48 tunnin ikkunassa. Sain ajan yhdeksäksi ja raijasin kaksikon sinne. K:sta olis ollut vaikeeta uskoa että sillä oli melkein 39 asteen kuume, jannun hyppelehtiessä iloisesti pulisten mun perässä. O:n kohdalla taas oli selkeääkin selkeämpää ettei jannulla mennyt kovin vahvasti, siitä kun irtosi enää lähinnä sellainen vaivainen vikinä mun kantaessani sitä puolitajuttomana lääkärin vastaanottohuoneeseen.



Apteekista haettiin lisää troppia. Lääkäri sanoi ettei ne enää edes testaa ketään, kun epidemia on niin laaja että influenssapotilaita tulee ovista ja ikkunoista. Mun kanssa se oli tasan samaa mieltä mun kanssa siitä että tää kaksikko päätyy sairaalahoitoon hengitystiekomplikaatioiden takia, jos lääkitystä ei aloiteta. Muutaman kymmenen mailin päässä meiltä 6-vuotias oli eilen kuollut tähän tautiin. Tropin lisäksi ostin lisää mehujäitä ja muropatukoita ja mehua ja oikeastaan ihan mitä tahansa mitä joku saattais ehkä syödä.


K leikkii ja pulisee, O makaa sohvalla-lattialla-patjalla-sängyssä ja aina välillä sieltä kuuluu sellainen tuskainen ulina. Mä tarkkailen hengitystä ja jaan kipulääkkeitä.


Kommentit

  1. Pikaista paranemista! Otitteko influenssarokotetta? Olen kuullut, etta virus on muuntunut niin paljon, ettei pakosti toimi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki on saaneet rokotuksen ja täällä näkemys on se että tämä rokotus ei estä sairastumista, mutta lieventää tautia.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...