Siirry pääsisältöön

mukava sunnuntai

Eilen illalla oli kivaa... kuvasta huolimatta liikun edelleen kahden lasillisen taktiikalla ja ajoin ihan itse oman autoni kotiin.  Ravintola oli kallis, ruoka korkeintaan keskinkertaista, mutta seura onneksi hyvää. Kotona olin jo iltakympin pintaan...

aamuseiskalta me oltiin jo Koiran kanssa kävelyllä... meillä on edelleen "marine flow" ja aamut on pilvisiä, iltapäiväksi saadaan aurinkoa.  Californiassa tää sää kulkee nimellä "June Gloom" mutta on ominaista koko Yhdysvaltain Länsirannikolle keväisin ja alkukesästä.

Herra Hortonomin aamuretki... O on pukenut "tutunsa" päälle ja kantaa helmaa kädessään... O:n tutu  on ikiaikaisen vanha unipussi, joka on siis leikattu alahelmasta auki koska mies vaan ra-ra-rakastaa sitä niin kovasti.


Aamupäivä meni kirkolla... ysiltä me sinne lähdettiin ja takaisin oltiin yhden aikaan iltapäivällä. Mä aloitin tänään vapaaehtoistyön siellä lastenhoidossa ja meinasin tintata sitä toista vapaaehtoista, sellainen vanhempi mummeli joka kävi korjailemassa näitten kaksvuotiaitten taideteoksia omasta mielestään esteettisemmiksi... tonne vähän keltaista ja tähän punaista ja mitäs jos ton pikkupetterin piirustukseen laitettais vaikka oranssia kun se on niin tylsän sininen... oikeesti!!! Arrrgh... Niin, ja kyllähän se mulle myös kertoi minkälaisia kaksivuotiaat on ja miten niitten kanssa kannattaa toimia - mulla oli siis omat mukana siellä luokassa (2x2v ja 1x5v)



hippasen vajaat 111 litraa, eikä mun tankki ollut edes tyhjä (tankkiin pitäis mahtua 136 ltr)
Söin ison jäätelön yhdessä laumani kanssa samalla kun tankattiin mun auto ja tehtiin välttämättömiä ruokaostoksia..Tällä viikolla me syödään ribsejä, savulohta (savustan itse), kanaa... siitä suunnattiin pienelle ajelulle ja puistoon siihen kaupan lähelle... 









...ja ostettiinhan me M:lle uudet uikkaritkin. Tää on ollut hillittömän pitkä projekti, siis löytää jotakin muuta kuin kivat pikkubiksut viisveelle. Mä salaa vastustan aurinkorasvoja, koska uskon että kohta paljastuu miten kamalan myrkyllisiä ne on ja et auringolle altistuminen kohtuullisisssa määrin on ihan pikku juttu siihen verrattuna.

Nyt on lapset saatu nukkumaan ja meillä on ne ribsit grillissä ja punkkulasilliset nenän alla ja mä kirjoitan ja samalla jutellaan ja ihan kohta ajattelin mennä nukkumaan... valvominen ei sovi mulle... kymmeneltä kotiin tarkoitti puolenyön jälkeen nukkumaan ja kunnon uneen nukahdin aamukolmelta.







Tunnisteet:

Kommentit

  1. Anonyymi19. toukokuuta 2013 klo 21.26

    No just oli täällä yhdessä apteekkialan julkaisussa juttu siitä, kuinka aurinko ei oiskaan niin haitallista kuin ollaan luultu, rasvat ennemminkin. Ja että ihosyövän ja keskipäivän aurinko ei ookaan yhteydessä toisiinsa...Myös mä jään mielenkiinnolla odottelemaan tutkimuksia ja laajempaa keskustelua aiheesta.

    Minski

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

satunnaisia asioita

Etsiessäni tilastotietoja ihan toiseen asiaan, tuli mieleen että voisin kirjoittaa satunnaisia, enemmän tai vähemmän kiinnostavia asioita täältä Yhdysvaltain länsirannikon pohjolasta, Washingtonin osavaltiosta joka, ehkä Pearl Jamia, Nirvanaa ja Starbucksia lukuunottamatta, on kohtalaisen tuntematon maailmalla.  Aloitetaan maantiedosta ja historiasta. Washingtonin osavaltio sijaitsee Yhdysvaltain länsirannikolla ja ei ole sama asia kuin Washington, DC. Washingtonin osavaltio liittyi unioniin marraskuun 11, 1889 ja on Yhdysvaltain #42 osavaltio. Washington on myös ainoa osavaltio, joka on nimetty presidentin mukaan. Washingtonissa on viisi aktiivista tulivuorta. Niistä korkein on Mount Rainier (kuvassa) jonka huippu kurottaa 4392 metrin korkeuteen. Viimeisin tulivuorenpurkaus tapahtui 2004–2008 Mount Saint Helensin purkautuessa. Noiden vuosien aikana tulivuoresta purkautui arviolta 100 miljoonaa kuutiota laavaa. Vuorta pidetään Yhdysvaltain toiseksi vaarallisimpana tulivuorena....
Lähetä kommentti
Lue lisää

tylsä kesä?

Tänään on high schooliin tutustuminen, tiistaina alkaa koulu, siis poikien koulu. Tättiksen opinnot alkavat vasta syyskuun lopulla, sitä ennen on viisaudenhammasleikkaus ja paljon muuta, mutta mihin ihmeeseen tämä kesä oikein katosi?  Tuntuu ettei me tehty tänä kesänä yhtään mitään. Eihän se tietenkään ole totta, mutta ei me kyllä minnekään matkustettu kun ei meillä aikuisilla ollut mitään mahdollisuuksia pitää lomaa ja olihan Tättiskin töissä. Tättis kun aloitti heinäkuussa työt autoliikkeen vastaanotossa viikonloppu assistenttina. Työtehtäviin kuuluu asiakaspalvelun lisäksi, rekisterikilpien luovuttaminen, avustaa huoltotiimiä autojen luovuttamisessa ja vastaa puhelimeen.  Oliko meidän teineillä surkea kesä? Kaverit kiersivät maailmaa, ainakin somen perusteella. Yksi vietti kesän Ranskassa, toinen Italiassa, kolmas Japanissa, neljäs ja viides risteili Alaskassa. Kesän kuvitteellinen kohokohta oli päivä saariston ruuhkassa meidän vanhempien kinastellessa siitä kannattaako yri...
Lähetä kommentti
Lue lisää

koekaniini - mukana tutkimustyössä

Puhelimen näytöllä vilkkuu liiankin tuttu puhelinnumero ”Yläkoulu – terveydenhoitaja”, on maanantai ja kello tuskin kymmentä. Tiedän jo ennen vastaamista, että mentävä on, hakemaan poika kotiin. Laitan palaverista äänet pois ja vastaan: ”Hei Alina, onko taas aika?” – Joo, ottanut lääkkeet 45 minuuttia sitten eikä olo helpota. Varttia myöhemmin harmaankalpea teini marssii huoneeseensa, sulkee verhot ja käy nukkumaan herätäkseen tunteja myöhemmin. Minä palaan mun palaveriin. Huonolla tuurilla sama kuvio toistuu myös tiistaina. Eletään helmikuun alkupäiviä ja vastaavanlaisia koulupoissaoloja on jo ehtinyt kertymään seitsemän, tammikuusta. Päänsärkypäiviä yhteensä reilu kymmenen. Laitan viestiä päänsärkypolille ja saan ajan seuraavalle viikolle.  Päänsärkypolin neurologi on ihan mieletön tyyppi. No, meidän lastensairaala nyt muutenkin on aika ihana, mutta jotenkin se miten nää kohtaa teinin ihmisenä, ei sairautena. Kyselee tietokonepelit ja elokuvat, myöntää avoimesti, että vaikka se e...
Lähetä kommentti
Lue lisää