Siirry pääsisältöön

vote for Pedro!

Vuoden 2014 yleisten vaalien virallinen vaalipäivä on tiistaina, kalenterissakin se on “election day” vaalit kun on aina marraskuun 4. Ennakkoäänestys on kuitenkin jo hyvässä vauhdissa ja moni on jo äänestänyt.


Äänestyslippu on kaksisivuinen ja siinä äänestetään kerralla useampaa asiaa. Tueksi ja avuksi tulee liki 80-sivuinen "Voters' Pamphlet" joka esittelee valokuvan ja vaaliohjelman kera kaikki ehdokkaat ja muista asioista ne olemmat puolet; äänestämällä "kyllä" olet tätä mieltä, jos äänestät "ei" se tarkoittaa tätä.

vaalimainoksia sataa postiluukusta ja on meillä käynyt ehdokkaita ihan ovellakin


Tällä kertaa me valitaan kansanedustajia kaksivuotiskaudelleen ja osavaltiotason hallintoa. Washingtonissa on kymmenen vaalipiiriä ja niistä valitaan kymmenen edustajaa kongressiin. Kongressi pyörii kaksivuotiskausissa. Kongressissa on yhteensä 435 edustajaa. Senaattoreita on kaksi jokaista osavaltiota kohden eli 100. Senaattorin kausi on kuusi vuotta, mutta senaatti ei vaihdu aina kerrallaan vaan esimerkiksi meillä äänestetään osavaltion kahdesta senaattorista seuraavan kerran 2016 ja 2018.



Omassa äänestyskäyttäytimisessäni puolsin niitä ehdokkaita jotka kokivat koulutuksen tärkeäksi, siis niitä jotka olivat valmiita niistämään jostakin siirtääkseen määrärahoja perusopetukseen. Pääasiallisesti nojasin tutusti oikealle, mutta tais sinne yksi demokraattikin mukaan mahtua. Rintamalla "koti, uskonto, isänmaa" siis mennään.

Lisäksi tässä sopassa pyörii ne presidentin nelivuotiskaudet, joita voi olla korkeintaan kaksi. Presidentti Obama on tällä hetkellä toisella nelivuotiskaudellaan voitettuaan 2012 vaaleissa vastaehdokkaansa täpärästi (Obama 51% Romney 48%). Presidentti Obama on jäämässä näillä näkymin historiaan Yhdysvaltain epäsuosituimpana presidenttinä sitten toisen maailmansodan. Muualla maailmassa niin suosittu presidentti ei omassa maassaan ole kovin suuressa huudossa.









Lisäksi meiltä kysytään pitäiskö luokkakokoja pienentää etenkin niissä kouluissa joissa on keskimääräisesti enemmän alempien sosioekonomisten luokkien lapsia – TOTTAKAI. Ja sit niistä ampuma-aseista. Pitäiskö ampuma-aseen ostajalle tehdä ns. background check – KYLLÄ pitäis, ja pitäiskö poliisilla olla oikeus tarvittaessa takavarikoida ase – DUH, no JOO. Se etten usko aseen itsellään tappavan yhtään ketään ei tarkoita etteikö vois edes yrittää  pitää niitä poissa vääristä käsistä. Meillä sitä pyssyä nyt ei ennenkään ole voinut ostaa maitokaupasta samaan aikaan niitten jugurttien kanssa, mutta monessa paikassa näin voi tehdä.








Kommentit

  1. Eihän siinä ole mitään ihmeellistä, että Obama ja nuorempi Bush ovat tällä hetkellä tilastojen perusteella epäsuosituimpia presidenttejä, koska kuka nyt muistelisi historiaa kauheasti taaksepäin. Myös ne, jotka tekevät muutoksia suuntaan tai toiseen, herättävät tunteita ja se näkyy.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

koulushoppailua amerikan malliin (osa 1)

Silloin joskus kauan aikaa sitten… siis oikeesti kauan aikaa sitten olin aloittelemassa abivuotta Helsingissä. Kukaan ei puhunut mistään muusta kuin kirjoituksista ja ehkä yliopistosta. Siinä opinahjossa jota minä kävin oli silloin 80-luvun loppupuolella olemassa tasan yksi yliopisto. Ihan jokainen meistä oli jatkamassa opintojaan Helsingin Yliopistossa, sitten kun sinne joskus pääsisi. Ainakin siltä se silloin tuntui. Todellisuudessa moni jatkoi lukiosta Helsingin Yliopistoon, muutama piti välivuoden tai kaksi. Joku luki ensin itsensä yo-merkonomiksi, muutama haki lastentarhanopettajaopistoon ja kai kaksi uskalsi lähteä pois Helsingistä. He lähtivät Mikkeliin opiskelemaan MBA-tutkintoa.  Tänä syksynä oma tyttäreni aloittaa täällä viimeistä vuottaan high schoolissa. Oikeasti hän opiskelee pian jo toista vuotta collegessa ja tulee valmistumaan lukiosta kädessään myös Associates Degree. Associate's Degree on Yhdysvalloissa tarjottava kaksivuotinen korkeakoulututkinto, jota suoritetaa...

kuin Harry Potterissa

- Kävitkö kotona viikonloppuna? - Kävin, tulin eilen illalla takaisin. - Miltä sodan runtelemassa Portlandissa näytti? - Oli pelottavaa! Naapurissa oli vuohijoogaa ja donitsi kauppaan oli törkeä jono.  Naurua, mutta naurun takana asuu myös huoli.  - Joko kuulit mitä ”SE” sanoi tänään? - En lue enää uutisia, tulen liian vihaiseksi… tai surulliseksi. - En minäkään. Tai, eilen luin ja itkin. Päätin taas olla lukematta. - Joko otit Covid rokotteen? - Joo. Otin. Ostin samalla Tylenolia (parasetamolia) tukeakseni omaa sisäistä autistiani.  Seurue remahtaa nauruun opettajainhuoneessa ja tunnelma kevenee taas. Keskustelu siirtyy vesisateeseen ja syksyyn ja kissoihin.  Minä luen edelleen uutisia, luen niitä useammasta lähteestä, täältä ja Euroopasta. Luen liberaaleja ja konservatiivisia uutisia. Usein pudistelen päätäni ja huokaan, mietin että miten oikeasti voi olla näin hullua tässä maassa. Virnistän kun rauhanpalkinto menee sivu suun. Tuuletan opettajakolleegoiden kanssa, ...

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...