Siirry pääsisältöön

ruokajuttuja ja vähän liikennettä

O:lla oli aamulla kouluretki ruokakauppaan. Joo, sillä oli sama retki viimevuonna, mut se halus mennä uudestaan. Viimeks mukaan lähti M, tänään K skippas koulunsa ja tuli mukaan ruokaretkelle. Kiertokävely ruokakaupan kulisseissa oli yhtä onnistunut kuin edelliselläkin kerralla ja parasta oli kuulemma päästä sisään jääkaappiin ja pakastimeen. Tämä olis siis kolmen mun autossa matkustaneen pikkupojan äänestystulos.

ekaks käytiin läpi säännöt

espressobaarissa

isossa keittiössä

maitokaapissa

pakastimessa on kylmä

jäisiä mustikoita



ja sit kassalle...



loppusumma


Mun oma ajatus oli jäädä jannujen kanssa ruokakauppaan samalla aikaiselle lounaalle, mut jannut äänesti mut kumoon. Ne halus palata koululle syömään sateenkaarta. Näin tehtiin ja lastasin kolme poikaa takapenkille ja ajelin O:n koululle. Oli ihan mielenkiintoistakin olla mukana O:n koulussa parin tunnin ajan, seurata välituntia ja ruokaan liittyvää opetustuokiota. Sit syötiin se sateenkaari; mansikoita, mandariinia, ananasta, kiiviä, mustikoita ja violettejä viinirypäleitä. Lisukkeena oli kaikille banaani ja mandariini.



Kotosalla me leivottiin iltapäivän välipalaksi pullaa. Taikinan tein tutusti mantelimaitoon, mutta vaihdoin puolet jauhoista täysjyvävehnään ja leivontarasvaksi ruokaöljyn. Hyvin pelitti pulla näinkin. Väliin tuli omppusosetta ja kanelia.



Illalla me harjoiteltiin keiton syömistä. Lopputulos oli vaihteleva. Meidän lapset ei syö keittoa. Kaikkien kolmen reaktio oli sama kun ne näki kulhonsa; ”Ei kai tää oo keittoa?!!! Mä en syö keittoa!” – Jos nyt kuitenkin kokeilisitte. Siinä on kanaa, parsakaalia, pastaa ja liemi. Syötte edes kaiken muun kuin liemen. Vartin kohdalla otin käyttöön ajastimen. Kymmenen minuuttia aikaa syödä, sit loppuu aika ja mä korjaan lautaset pois. Lopputulemana K jätti kokeilematta. O sai mukellettua puolet. M tyhjensi lautasensa ja jätti puolet liemestä. Jokainen näistä kolmesta syö kyllä kanaa, pastaa ja parsakaalia. Liemi ei edes sisältänyt mitään epäilyttävää. Se oli kirkas kanaliemi. Jonakin kauniina päivänä mun lapset oppii syömään keittoa – ehkä, ei.

E-P-Ä-I-L-Y-T-T-Ä-V-Ä-Ä!!!

Häädän laumani yläkertaan ja avaan pullon omenaolutta. Fredde on jumissa liikenteessä ja tulee varmaan toivottavasti tän vuorokauden puolella. On olemassa ruuhkia ja ruuhkia. Meidän mittapuulla Suomessa ei kukaan oo koskaan ruuhkaa nähnytkään. Ruuhka on silloin kun liikenne seisoo - ei matele vaan seisoo - kymmenien kilometrien matkalla. Ruuhkassa parinkymmenen minuutin matkaan voi hyvinkin mennä useampi tunti. Ruuhkan voi osin paikallistaa kellosta ja kalenterista, useimmiten asiaan liittyy kuitenkin aimoannos mystiikkaa. Vähän ruuhkaa on useimmiten neljän ja seiskan välissä maanantaista torstaihin, aamuisin samoina päivinä aamuseiskasta aamukymmeneen. Satunnaisesti ei ole ruuhkaa. Aina on paljon liikennettä vrt. suomalainen ruuhka. Vähäinen liikenne ajoittuu aikaväliin aamukahdesta aamuneljään. Keskimäärin pitää tietää mistä kannattaa ajaa ja koska. Jos sattuu oikea ruuhka, sekään ei auta. Liikenne seisoo kaikkialla, myös sillä sivukujalla mistä yleensä voi oikaista. 



omena-ale

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

ihan tavallinen keskiviikko

Keskiviikko oli ja meni. On sunnuntai, ulkona paistaa aurinko ja pihapuun orava ”Sam” ajaa linnut pois ruokinta-asemalta. Mutta minkälainen se ihan tavallinen keskiviikko sitten oli? Hypätkää kyytiin… Keskiviikkoisin saan nukkua pidempään kuin muina aamuina ja herään ennen herätyskelloa varttia yli kuusi. Ulkona on sysipimeää sillä meidän makuuhuoneeseen eivät paista sen enempää katuvalot kuin naapureidenkaan pihavalot. Yöllä heräsin karhuun joka heitteli naapureiden roskiksia pitkin kujaa herkkulöytöjen toivossa. Otso lienee pettynyt lähinaapureiden siirryttyä meidän lailla lukittuihin roskiksiin vaikka toisaalla olikin lykästänyt. Luin nimittäin naapuruston Facebook ryhmästä, että joku poloinen oli unohtanut autotallin oven auki yöksi ja yöllinen vieras oli jäänyt valvontakameraan varastaessaan autotallista laatikollisen mangoja.  Kaikki 365 päivää vuodessa alkaa samaan tapaan. Nousen sängystä niin hiljaa kuin se nyt on mahdollista innokkaan koiran kanssa, laitan jalkaan tohvelit...

rokotukset ei oo mikään uskon asia

Istun puolitietoisesti muurahaispes ään. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia. Maailmassa kasvaa uusi sukupolvi vanhempia, niitä jotka eivät ole nähneet mitä tapahtuu jos lapsi sairastuu polioon. Niihin jotka eivät tiedä että tuhkarokko on vaarallinen sairaus. Niihin jotka eivät tiedä että vihurirokkoon tai sikotautiin voi kuolla. Niihin jotka uskovat että rokotukset ovat vaarallisia, ja että maailma olisi parempi ilman. Niihin jotka eivät enää tiedä minkälainen maailma oli ennen. Niihin joilla on varaa olla rokottamatta, vai onko? vaccine infographic created by Leon Farrant Kuinka monta kertaa multa on kysytty että tiedänkö rokotteitten aiheuttavan autismia? Kuinka monta kertaa olen vastannut etten tiedä. Kuinka monta kertaa olen kertonut ettei se ole totta. Tuhkarokkoepidemia alkoi huvipuistosta. Se alkoi sieltä minkä pitäisi olla ”the happiest place on earth.”  Siinä on jotakin kornia. Siis siinä, että se lähti just sieltä. Tosiasiassa on enemmän kuin ...

tikapuita ylös maailmassa

Kulunut viikko on epäilemättä ollut haastavin. Siis haastavin sen jälkeen kun aloitin lokakuun 12. päivän aamuna orientaatiolla. On torstai-ilta ja tällä viikolla minä olen soittanut satoja puheluita, ottanut vastaan kymmeniä puhelinvastaajaviestejä, vastannut tsiljoonaan puheluun, käynyt läpi 31 uuden potilaan sisäänotto- haastattelua. Sivussa olen hoitanut normiajanvarausta ja soitellut ihmisille (150) muistuttelupuheluita erilaisita operaatioista, lääkäriajoista, verikokeista ja kuvantamistapahtumista.... unohdinko mainita että mulla on keuhkoputkentulehdus, infektioastma ja työpäivän keskimitta on ollut vajaat kymmenen tuntia. Keskiviikkona kai, totesin esimiehelleni että saatan ehkä karata. Ai, mihin – se kysyi, enkä osannut vastata. Vastasin sen sijaan seuraavasti; ”Kysyit multa taannoin kuinka mä kestän jatkuvia keskeytyksiä työssä, ja silloin sanoin että hyvin. Tänään väittäisin että olen lähestymässä takarajaa, kun puran puhelimesta kymmenen viestiä ja ennen kun...